1.8.2015 HELSINGIN HENKI?

etyk_suuntana_pieni_

Kesällä 1975 Helsinki nousi hetkeksi maailmanpolitiikan keskipisteeksi. 35 maan valtionpäämiehet seurueineen kokoontuivat Finlandia-taloon allekirjoittamaan merkittävän Etykin päätösasiakirjan. Etyk on lyhenne Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista, mikä tässä alle nelikymppisille lukijoille kerrottakoon.

Tänä samaisena allekirjoituspäivänä1.8. tasan 40 vuotta sitten maailmalla puhuttiin hienosti Helsingin hengestä. V. 2015 Eurooppa on monessa mielessä surkeammassa jamassa kuin neljä vuosikymmentä sitten.

Kommunismi luhistui, Berliinin muuri sortui, seuraava lysähtäjä näyttäisi olevan Kreikka, jota meidän on kiittäminen tai kiroaminen demokratiastamme. Filosofinen viisaus asui muinaisessa Hellaassa, vaan ei taloudellinen knowhow.  70-vuotisen kommunismikokeilun jälkeen itäinen naapurimaamme ryhtyi jälleen Venäjäksi, mutta ei sitä kelpuutettu enää Etyk-pöytään.

Helsingin kuuluisa henki alkoi haista pahalle, kun Suomi – EU:n tahtoa noudattaen  - eväsi venäläisdelegaation pääsyn maahan. Kun Suomi piti kiinni yhteisestä pakotelinjasta, niin äkkiä se olikin Saksan ja monen muun maan mielestä väärin tehty. Olisi sittenkin pitänyt ottaa Äiti Venäjän edustajat mukaan. Mokomatkin ottajat, antajat, kanankakan kantajat! Eihän nyt vene silleen liiku, että samanaikaisesti sekä soudetaan että huovataan!

Vanhan kirkon portissa on seuraava sitaatti:: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.” (5. Moos. 33:27) Jumalan käsivarsilla me olemme turvassa, kävi miten kävi. Asian oikean laidan näkee virren 590 runoilija:

Rauha ei saavu, jos emme me taivu
Luojamme tahtoa noudattamaan.
Orvoiksi jäämme, jos hylkäämme itse
ainoan turvamme melskeissä maan.

* * * * * * * *

Lukijoiden hartaista pyynnöistä huolimatta olen päättänyt blogata elokuussa 2015 joka ikinen päivä, siis 31 postausta putkeen.  Teen tämän, jos Jumala suo ja minä elän, kohottaakseni kuntoani kirjoittajana. Näissä kirjoituksissa en pyri saamaan aikaan mitään erityisiä keskusteluja, mutta jos joku haluaa kommentoida juttujani, niin se onnistuu hyvin sähköpostilla hannu.kiuru@evl.fi.  Luonnollisesti ne, joilla on tunnarit K24:ään, pääsevät antamaan palautetta niin kuin ennenkin. Spostilla yhteyttä ottavien kommentit voin peistata kommenttiosuuteen joko nimellä tai nimettömänä. Koska tekstejä tulee paljon, niin varmuuden välttämiseksi muistakaa merkitä otsikkokenttään blogin julkaisupäivämäärä ja otsikko.

 

3 kommenttia

  • Meinaat rykästä maratoonin! Onnee matkalle, että kunto kestää. Tuosta Helsingin hengestä joku sana. Maailma oli blokkiutunut muistaakseni. Kun blokit tulivat jotenkin toimeen, niin myös yksittäiset maat pärjäsivät jotenkin. Valtiomiesten påitää aina tehdä jotain suurta ollakseen valtiomiehiä. ETYK oli jotain suurta. Ainakin suuri party. Siihen aikaan isot juhlat olivat juhlimisen arvoisia.

    Tulla Helsinkiin ja tulla siellä kuvatuksi lasi kädessä oli siihen aikaan iso juttu. Nyt ovat asiat toisin. Nato ja Warsovanliitto olivat veljekset, jotka hollasivat maailmaa. Kiinasta ja Intiasta tiedettiin, että kummassakin on paljon väkeä.

    Oliko Helsingin henki oikeasti olemassa? Oli sikäli, että siellä oli yksi mies, joka oli kaikkien kaveri, siis UKK. Hänhän oli isäntä ja pöytäpaikat jaettiin ranskalaisten aakkosten mukaan, joka on diblomatiasta pätevintä. Niitähän ei politiikka koske. Siis kirjaimia. Neuvostoliittokin hyväksyi järjestelyn vaikka olisi ollut oikeutettu vaatimaan kyrillistä aakkostamista, mutta mitähän siitäkin olisi tullut. Siinä istuttiin konferenssissa muutama päivä ja syötiin välillä hyvin ja puhuttiin smalltalkkia. mitähän sekin mahtaa olla?

    Liityn huutosakkiin ja kannustan veljeä suorituksessa. Siu sanotaan nykysin!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mahdollisesti. Ainakin sai isännöidä isoa tapahtumaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121