Ateneumin näyttely­julkaisussa tarkastellaan modernien taiteilijoiden matkoja keski­aikaan

Gothic Modern -näyttely on esillä Ateneumissa 26.1.2025 saakka. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Ateneumin taidemuseon Gothic Modern -näyttelyssä kuljetaan pimeydestä valoon, kuolemasta ylösnousemukseen, kun aiheena on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen modernismin taiteilijoiden innostus keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteeseen ja käsityöperinteeseen.

Innostusta menneeseen keskiaikaan kuvataan käsitteellä gothic modern. Ateneumin näyttelykirjan kannessa on Akseli Gallen-Kallelan puupiirros Kuolema ja kukka (1896), joka on näyttelyn pieni helmi. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teokset esitellään kirjassa vanhan taiteen kristillisten aiheiden ja teoksien, kuten pyhän perheen, krusifiksien, Pietà- ja Pyhä Anna kolmantena -veistoksien rinnalla.

Juliet Simpson, Anna-Maria von Bonsdorff, Hanne Selkokari (toim.): Gothic Modern 1875–1925. Pimeydestä valoon. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. 262 sivua.

Näyttelyjulkaisut pohjautuvat tutkimusprojektiin, jossa olivat mukana Ateneumin taidemuseo, Wienin Albertina Museum ja Oslon Nasjonalmuseet.

Suppeammassa suomenkielisessä kirjassa Juliet Simpson tarkastelee modernien taiteilijoiden matkoja keskiaikaan. Saksalaisen kulttuurialueen taide, kuten Hans Holbein nuoremman maalaus Kuolleen Kristuksen ruumis haudassa (1521–1522) ja Matthias Grünewaldin Isenheimin alttaritaulu (n.1512–1516) vetivät magneetin tavoin puoleensa taiteilijoita.

Anna-Maria von Bonsdorff tuo esiin, kuinka ”kuolemantanssin” kuvasto kiehtoi taiteilijoita. Yksi näistä oli Hugo Simberg, jonka kuolemankuvastosta Marja Lahelma kirjoittaa kirjassa. Kohtaamiset keskiajan taiteen kanssa johtivat uudenlaisiin taidekokeiluihin. Ralph Gleisin mukaan taiteilijoiden yhteys keskiaikaan pohjautui havaintoon sukulaisuudesta ja samankaltaisuudesta.

Hugo Simberg: Tanssi sillalla (1899). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve

Vibeke Wallaann Hansen kirjoittaa Edvard Munchista ja gotiikasta, että Munch toivoi taiteensa herättävän samanlaisia tuntemuksia kuin kirkkoon astuminen.

Timo Huusko liittää Tyko Sallisen Hihhulit (1918) keskiaikaiseen kirkkomaalaukseen. Riitta Ojanperä kytkee Kalevala-taiteilijana tunnetun Akseli Gallen-Kallelan elämäntavan luostareihin.

Edvard Munch: Silmästä silmään (1899–1900). Munchmuseet, Oslo. Kuva: Munchmuseet / Ove Kvavik

Näyttelyluettelo poikkeaa formaatiltaan aiemmista Ateneumin näyttelyjulkaisuista. Siinä on yllätyksellisyyttä, sillä osa teoksista on avattavien paperisivujen takana kuin alttarikaapissa.

Kirjan punainen värimaailma toistuu esimerkiksi Marianne Stokesin maalauksissa Melisande (n. 1895) ja Kuolema ja neito (n. 1908). Tosin mikään painettu teoskuva voi tuskin välittää täysin näiden maalauksien värien intensiteettiä.

Marianne Stokes: Melisande (n. 1895). Wallraf-Richartz-Museum & Fondation Corboud, Cologne. inv.nro WRM 3623. Kuva: Rheinisches Bildarchiv Köln

Ateneumin Gothic Modern -näyttely päättyy 26.1.2025.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSuomen varhaisin kirkko pystytettiin viimeistään 1170-luvulla
Seuraava artikkeliRetriittejä tutkinut Sara Dhakal: ”Luontohengellisyyden painottaminen saisi nuoretkin innostumaan”

Ei näytettäviä viestejä