Voivatko piispojen tulehtuneet suhteet uhata ortodoksisen kirkon autonomiaa? – Ei se niin vain käy, sanoo lainoppinut

Uspenskin katedraali Helsingissä. Kuva: Olli Seppälä

Helsingin Sanomien laaja kirjoitus Suomen ortodoksisen kirkon piispojen jäätävistä väleistä on herättänyt kysymyksen, voivatko johtajien huonot henkilösuhteet johtaa jopa kirkon autonomisen aseman horjumiseen.

Arkkipiispa Leon ja metropoliitta Arsenin välejä ja niiden vaikutusta piispainkokouksen toimintaan ovat käsitelleet viimeksi kuluneen vuoden aikana muun muassa Long Play, Suomen Kuvalehti ja Kotimaa. Helsingin Sanomat kertoi viime sunnuntaina (21.2.), kuinka Viron arkkipiispa Stefanos ja Australian arkkipiispa Makarios kävivät Konstantinopolin patriarkaatin lähettäminä vuonna 2019 kahteen otteeseen purkamassa tilannetta Suomessa. HS:n mukaan heidän kerrotaan vihjanneen Suomen ortodoksikirkon johdolle Konstantinopolin halusta kaventaa Suomen kirkon autonomiaa, jos piispat eivät saa riitojaan sovittua.

"Olen kuullut, että jos kolmannelle [Konstantinopolin] tarkastuskäynnille olisi tarvetta, niin se tarkoittaisi jo jotain Suomen ortodoksisen kirkon asemalle. On ollut neuvottelupöydässä, että Suomen kirkon asema lähtisi vakavaan harkintaan", ortodoksisen teologian apulaisprofessori Pekka Metso sanoi Helsingin Sanomissa.

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin mutta sillä on autonomia, joka myönnettiin vuonna 1923.

Helsingin Sanomien jutussa todetaan, että autonomian myötä Suomen kirkko menettäisi kirkkodemokratian, yhteyden Suomen valtioon, kansankirkkostatuksen ja verotusoikeuden. Pekka Metso sanoo HS:ssa, että autonomian riisuminen loisi Suomen kirkkoon hajaannusta ja valtatyhjiön, joka herättäisi kiinnostusta Moskovan patriarkaatissa.

"Uhkaa ei ole esitetty"

Pekka Metson kommentit herättävät hämmennystä Matti Tolvasessa, joka on ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen lakimiesjäsen ja siviiliammatiltaan rikos- ja prosessioikeuden professori.

– En tiedä, mihin Pekka Metso sanomansa perustaa. Sitä en kiistä, etteikö Suomessa olisi voitu asiaa pohtia. Mutta tunnen aika hyvin keskustelut, joita on käyty, ja tällaista uhkaa ei ole Konstantinopolista esitetty. Toki vakava huoli on tuotu esiin.

Tolvanen sanoo, että on yrittänyt pysytellä kiistassa puolueettomana lakimiesjäsenenä. Hän on kirkollishallituksen jäsen toista nelivuotiskautta. Hän on ollut myös kirkolliskokousedustaja ja kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja.

Viime kesänä Tolvanen lähetti Konstantinopolin patriarkaattiin kirjeen toisten kirkollishallituksen jäsenten kanssa. Allekirjoittajina olivat kirkollishallituksen jäsenet lukuun ottamatta asiassa esteellisiä Leoa ja Arsenia. Kirjeessä pyydettiin ohjausta ja apua Suomen ortodoksisen kirkon tilanteeseen.

Kirjeen seurauksena piispat Leo, Arseni ja allekirjoittajiin kuulunut Elia kävivät lokakuussa Istanbulissa patriarkka Bartolomeos I:n pakeilla, pitivät siellä piispainkokouksen ja lähettivät lauhkean lausunnon. Nähtäväksi jäi, muuttuuko jokin pysyvästi.

Matti Tolvasen mukaan tilanne on muuttunut Istanbulin-matkan jälkeen selvästi.

– Piispat ovat vierailun jälkeen kyenneet tekemään päätöksiä. Olen käsittänyt, että Leo piti hyvänä, että Konstantinopoli otti asian käsittelyyn.

"Ei onnistuisi yksipuolisella ilmoituksella"

Matti Tolvanen huomauttaa, että Suomen ortodoksisen kirkon aseman muuttaminen ei käy helposti. Kirkon asema on määritelty Suomen lainsäädännössä. Sotien jälkeen tehtiin poliittinen päätös, jossa vahvistettiin, että kirkko kuuluu autonomisena Konstantinopolin patriarkaattiin, ei Moskovan patriarkaatin alaisuuteen.

– Aseman muuttaminen ei edes onnistuisi millään yksipuolisella Konstantinopolin ilmoituksella. Konstantinopoli ei voisi tehdä sitä vaikka haluaisi, Tolvanen sanoo.

Sen sijaan patriarkaatilla on käytössään niin sanottuja kanonisia toimenpiteitä. Ortodoksipiispojen työnantaja on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus. Konstantinopolin patriarkaatti puolestaan on "kanoninen esimies", joka voi ottaa piispalta pois piispuuden. Tähän vaaditaan Tolvasen mukaan päätös, jossa on mukana riittävän monta patriarkaatin piispaa. Näin on toimittu vastikään Yhdysvalloissa, Tolvanen sanoo.

– Piispoilla on työsuhde Suomen ortodoksiseen kirkkoon, mutta ei työssä voi toimia, jos piispuus on otettu pois. Jos Konstantinopoli haluaisi tehdä toimia, toimet kohdistuisivat yksittäiseen piispaan.

Lue myös:

Kommentti: Ortodoksipiispojen katumusmatka Istanbuliin sai ihmeparantumisen piirteitä

Konstantinopolin patriarkka kutsui huonoissa väleissä olevat Suomen ortodoksipiispat luokseen

Ortodoksien kirkollishallitus käsitteli arkkipiispa Leon työsuojeluilmoitusta metropoliitta Arsenista

Professori: On ongelma, jos ortodoksipiispat eivät voi yhdessä päättää asioista – Arkkipiispa Leo kiistää kritiikin

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.