Lappeenrannan Sammonlahden seurakunnan Maarit Hirven tasa-arvoista avioliittolakia puoltanut mielipidekirjoitus on nostanut esiin kysymyksen, voiko pappi liputtaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen vastaa Kotimaa24:n kysymyksiin.
Häkkinen toteaa alkuun, ettei piispa voi käsitellä yksittäisen papin piispalliseen kaitsentaan kuuluvia keskusteluja julkisesti. Lisäksi piispa korostaa, että hän puhuu vain omaan kaitsentaansa kuuluvaa papistoa eli Mikkelin hiippakunnan pappeja koskien.
Mikkelin tuomiokapituli käsitteli hiljattain kantelun. Siinä se totesi, ettei Hirven kesäkuisesta, tasa-arvoista avioliittolakia puolustavasta Etelä-Saimaa-lehden yleisöosastokirjoituksesta aiheudu jatkotoimenpiteitä.
Hirvestä tehdyssä kantelussa oli vedottu kapituliin, jotta se siirtäisi Hirven pois papin tehtävistä, kunnes hän ”aidosti palaa kirkon oppiin ja tunnustukseen”. Kapituli katsoi, että ilmaisunvapaus kuuluu myös papille eikä aiheita jatkotoimenpiteisiin ole.
Hirvi kertoi maanantaina Kotimaa24:lle, että piispa Häkkinen oli muistuttanut häntä sähköpostitse toiminnan rajoista sekä kirkon avioliittokäsityksestä ja piispainkokouksen kannasta. Hirvi oli nimittäin kantelun käsittelyn jälkeen kertonut Yle uutisille puolustavansa tasa-arvoista avioliittolakia jatkossakin.
”Aina piispan kanssa voi keskustella”
Piispa Häkkiseltä ei saa kyllä tai ei -tyyppistä vastausta kysymykseen, voiko pappi puolustaa tasa-arvoista avioliittolakia. Ensinnä hän muistuttaa, että papille kuuluu sananvapaus. Toisaalta papin on työelämän yleisperiaatteiden mukaisesti muistettava lojaalius työnantajalle sekä se, että hän on aina pappi, niin viranhoidossa kuin yksityishenkilönä. Papin pitää arvioida, ovatko hänen sanomisensa ristiriidassa työnantajan kanssa.
Häkkinen nostaa esiin myös piispainkokouksen kannan esityksestä kirkolliskokoukselle: ”Kirkon työntekijän tulee sitoutua julistus- ja kasvatustehtävissään kirkon avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevaan opetukseen, jonka suuntaviivat on ilmaistu kirkollisissa kirjoissa ja yhteisesti hyväksytyissä kannanotoissa.”
– Kaitsennassani olevien pappien kohdalla lähden siitä, että he ottavat tämän tosissaan, mutta en voi yksilöidä, mistä pappi saa tai ei saa puhua, koska papillakin on ilmaisun- ja sananvapaus.
Häkkisen ajattelussa on siis toisaalta sananvapaus ja toisaalta lojaalius työnantajaa ja sen vallitsevia kantoja kohtaan. Piispa toteaa, ettei hän ota yksittäistapauksiin kantaa, mutta papin on harkittava, mitä nämä kaksi asiaa tarkoittavat.
– Pappi saa lausua näkemyksensä ja kantansa, mutta hänen on muistettava käyttää ilmaisunvapauttaan harkiten muistaen pappislupauksensa. Tämän enempää en osaa konkretisoida.
Häkkisen mielestä papit ovat varsin hyvin säilyttäneet lojaaliutensa.
– Ei tästä pidä tehdä liian vaikeaa asiaa. Työelämän yleiset lojaalisuusperiaatteet koskevat myös kirkkoa.
Piispa Häkkisen sanoista saattaa päätyä ajatukseen, että pappi jää yksin päättämään, miten hänen on toimittava.
– Pappi joutuu punnitsemaan toimintaansa. Aina piispan kanssa voi käydä keskustelua. Sitä varten piispa on olemassa, Seppo Häkkinen sanoo painokkaasti.
Kuva: Olli Seppälä