Uudenlainen kehityspolitiikka voi lisätä epätasa-arvoa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan uudenlainen kehityspolitiikka ei välttämättä vähennä köyhyyttä ja epätasa-arvoa, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan.

Suomen kehitysapupolitiikassa on tapahtunut nopeita muutoksia sekä kehitysavun määrässä että sen sisällössä. Hallitus on leikannut kehitysyhteistyömäärärahoja 43 prosenttia, mikä on vaikeuttanut monen perinteisen järjestön työtä. Yksi kehitysyhteistyötä linjaavan selonteon painopisteistä on kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen.

Turun yliopistossa väittelevän Lauri Hoolin mukaan innovaatiojärjestelmien luomisella tai teknologiavetoisella kehitysyhteistyöllä ei ole suoraa vaikutusta kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteisiin köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämisestä, jollei innovaatiojärjestelmää ole kehitetty erityisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vaarana on, että korkeaa osaamista ja taloudellista pääomaa vaativa innovaatiotoiminta ja kansainväliset kauppasuhteet lisäävät maiden sisäistä epätasa-arvoa.

– Lisäksi uusilla innovaatioilla on mahdollista korvata matalan osaamisen työpaikkoja esimerkiksi maataloudessa ja palvelusektorilla, jotka ovat työllistäneet kehitysmaiden köyhiä, Hooli kertoo.

Hoolin väitöskirja käsittelee innovaatiojärjestelmien kehittämistä Namibiassa ja Tansaniassa suomalaisen kehityspolitiikan näkökulmasta.

Namibiassa ja Tansaniassa on viime vuosina onnistuttu useiden innovaatiojärjestelmälle keskeisten politiikkaohjelmien luonnissa. Tosin niiden toteutuminen on ollut hidasta ja epävarmaa. Maiden heikkojen koulutusjärjestelmien sekä osaajien puutteen vuoksi niiltä on puuttunut teknologiapohjaisten innovaatioiden luontiin tarvittava tieto-taito. Myös innovaatio-ohjelmien strateginen suuntautuminen on ollut epävarmaa ja strategioilta on puuttunut selkeä visio.

– Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa kalliisiin hukkainvestointeihin ja vähäisten resurssien tuhlaamiseen aloille, joilla kyseisillä mailla ei ole menestymisedellytyksiä, Hooli sanoo.

FM Lauri Hooli väittelee 19.8.2016 Turun yliopistossa aiheesta ”Adaptability, Transformation and Complex Changes in Namibia and Tanzania: Resilience and Innovation System Development in Local Communities”.

Kuva: Erne Hakala / Suomen Lähetysseura. Kishapuu saa vettä Inolelon kylässä Tansaniassa.

Lue myös:

Kehityspolitiikan linjaukset herättävät kysymyksiä järjestöissä

”Täydellistä piittaamattomuutta” – Kehitysavusta leikataan lisää

Leikkaukset kehitysapuun koskettavat miljoonaa ihmistä – Sata hanketta lopetettu

Edellinen artikkeliKirkko lisää viestintäänsä seurakuntavaalien välillä – työkaluina myös meemit ja nettivideot
Seuraava artikkeliNaisten Pankki on kerännyt 10 miljoonaa kehitysmaiden naisyrittäjille

Ei näytettäviä viestejä