Uskonnonopettaja Veera Nordman on selvittänyt nuorten maailmankuvan rakentumista uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvassa pro gradu -työssään. Aiheesta kerrotaan
Valomerkissä
.
Kolmen pääkaupunkiseudun lukion oppilaat kirjoittivat hänelle pro gradua varten esseitä, joissa käsiteltiin ihmisen alkuperää. Tutkimukseen osallistui yhteensä 88 nuorta, jotka opiskelivat evankelisluterilaista uskontoa.
Tekstit yllättivät Nordmanin, koska enemmistön mielestä evoluutioteorian kuvaus ihmislajin alkuperästä ja Raamatun luomiskertomus olivat törmäyskurssilla.
Hän jakoi lukiolaisten näkemykset uskonnon ja tieteen suhteesta kolmeen ryhmään. Suurin osa oppilaista teki uskonnonfilosofisen ratkaisun, jossa uskonnollisille uskomuksille pitää esittää tieteellisiä todisteita. Toinen joukko piti tiedettä erehtymättömänä auktoriteettina, joka antaa vastauksen kaikkiin ihmistä askarruttaviin kysymyksiin. Kolmas ryhmä katsoi, ettei tieteellistä todistamista ei tarvita, koska uskonnollinen ja tieteellinen kieli ovat eri kategorioita.
Sekä perus- että lukio-opetusta koskevissa opetussuunnitelmissa asetetaan tavoitteeksi se, että nuoret ymmärtävät uskon ja tiedon luonnetta. Nordmanin mukaan tavoite ei näytä toteutuvan.
Tutkimusten mukaan nuorten asenteet uskontoa kohtaan muuttuvat yläluokkien aikana kielteiseen suuntaan. Yhdeksi syyksi on arveltu sitä, että nuoret eivät saa tukea tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan yhteensovittamiseen.
Valomerkki kertoo, että omilla oppitunneillaan Nordman on lisännyt uskonnonfilosofian opetusta. Yhdessä oppilaiden kanssa on käsitelty erityisesti uskonnollisen uskon luonnetta ja sitä, miten se eroaa tieteestä.