Saamelaistyön uranuurtaja Erva Niittyvuopio on Vuoden pappi

Suomen kirkon pappisliiton hallitus valitsi Vuoden papiksi 2018 saamelaistyön sihteerin Erva Niittyvuopion Oulusta. Valinta julkistettiin tänään 3.10. Pappisliiton 100-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Valinnan perusteluissa todetaan, että Niittyvuopio on tehnyt työssään monin tavoin saamelaisuutta näkyväksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hän on toiminut yhteistyössä saamelaisten vaikuttajien kanssa myös saamelaisalueen ulkopuolella. Tärkeä rooli hänellä on ollut Barentsin alueen saamelaisten kirkollisten yhteyksien hoitamisessa.

Saamelaistyön sihteerin keskeisiä tehtäviä ovat saamelaisten kirkollisen työn ja erilaisten hankkeiden koordinointi.

Niittyvuopio on vaikuttanut merkittävästi saamenkielisen kirkollisen kirjallisuuden ja materiaalin julkaisemiseen: esimerkiksi Katekismukset inarinsaamen kielellä 2011 ja pohjoissaamen kielellä 2012, Lasten Raamattu inarinsaamen kielellä (Párnáá Ráámmát) 2010, Kauneimmat joululaulut -vihkoset vuosilta 2012 ja 2015 sekä Sotilaan virsikirja 2014, joissa on huomioitu kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamenkieltä. Hän on kehittänyt merkittävästi myös saamenkielistä rippikoulua.

– Saamelaistyö elää muuttuvassa ajassa, kuten kirkon työ muuallakin. Ihmisten tavoittaminen on haasteellista ja tällä hetkellä työ on yhä enemmän suuntautunut verkkoon, jolloin saamenkielinen materiaali on helposti kaikkien tavoitettavissa, Niittyvuopio sanoo.

Erva Niittyvuopio on kotoisin Utsjoen kunnasta, Karigasniemen kylästä ja hänen äidinkielensä on pohjoissaame. Hän on syntynyt Ivalossa vuonna 1968. Ennen pappisuraansa hän on suorittanut muun muassa poronhoitajan ammattitutkinnon ja toiminut poronhoitajana kotipaliskuntansa Paistunturin alueella.

Teologian maisteriksi hän on valmistunut Helsingin yliopistosta 2005 ja vihitty samana vuonna papiksi Kuopiossa. Vihkimyksen jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden Kajaanin seurakuntapastorina ja Oulun hiippakunnan kuurojenpappina. Vuonna 2008 hänet valittiin saamelaistyön sihteeriksi, kun uusi virka perustettiin Oulun hiippakuntaan.

Kuva: Anna-Maija Vuorma

Lue myös:

Saamenkielinen Sotilaan virsikirja otetaan käyttöön

Kielitaidottomuus ongelmana saamelaisten kotiseutualueella

Saamelainen kulttuuri elää elinkeinon ja kielen kautta

”Toivomme saamelaisten näkymättömyyden verhon katoavan”

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPiispa Samuel Salmi Rauhan Tervehdyksessä: Kirkossa ei toteudu oikeudenmukainen talous
Seuraava artikkeliKotoutumisen edistäminen poistettiin Danske Radion tehtävistä – kristinuskon asemaa painotetaan

Ei näytettäviä viestejä