Saamelaisten kansallispäivää on vietetty 6. helmikuuta vuodesta 1917 lähtien. Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan unionin alueella.
– Saamelaisten kansallispäivä on näkyväksi tulemisen hetki. Saamen kieli ja kulttuuri on oikeasti elävää ja olemassa olevaa. Saamen kieli on saamelaisen kulttuurin perusta, kertoo saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio Oulun hiippakunnasta.
Suomessa elää 8000 saamelaista. Heistä 64 prosenttia asuu Sodankylän eteläpuolella.Saamelaisten kansallispäivän juhlaviikolla vietetään saamelaisia jumalanpalveluksia Sodankylässä, Inarissa, Rovaniemellä ja Helsingissä. Viime sunnuntaina Sodankylän kirkossa vietettiin ensimmäistä kertaa kaksikielistä messua.
– Juhlavinta ja koskettavinta oli kuulla saarnaa omalla äidinkielellä omassa kotikirkossa. Tuli tunne, että tulin hyväksytyksi saamelaisena, kertoo porotilan emäntä Tuula-Maija Magga-Hetta Sodankylän Vuotsosta.
Kristillinen materiaali lisääntyy pikku hiljaa
Kristillistä materiaalia on saatavilla saamen kielellä varsin vähän. Kristillinen saamenkieli on vanhaa. Saamenkielisen Vanhan Testamentin ortografia eli oikeinkirjoitus on peräisin vuodelta 1895. Uudistettu painos saamenkielisestä Uudesta Testamentista ilmestyi vuonna 1998. Vanhan Testamentin uudistetun version odotetaan valmistuvan vuonna 2018.
Viime jouluna julkaistiin saamenkielinen Kauneimmat joululaulut -vihkonen.
– Suomenkielisille Kauneimmat joululaulut omalla kielellä ovat itsestäänselvyys, mutta meille tällainen on suuri ja ihana edistysaskel, kertoo Tuula-Maija Magga-Hetta.
Saamelaisuus on sisäinen tunne
Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Poronhoito on tärkeä elinkeino saamelaisalueella. Perinteinen elinkeino luo jatkumoa myös saamelaiselle kulttuurille.
– Olen poromiehen tytär, vaimo ja äiti. Saamelaiseen poronhoitokulttuuriin kuuluu osata lukea luonnon oloja ja merkkejä. Koskaan ei voi ennustaa, mitä luonnossa tapahtuu, se laittaa nöyräksi. Yhteisöllisyyden tunne on tärkeää saamelaisalueella ja poronhoitokulttuurissa. Yksin ei pärjää kukaan, kun asutaan kaukana kaikesta.
– Olen äärimmäisen onnellinen, että tiedän kuka olen ja tunnen juureni. Saamelaisuus on minulla henkilökohtainen tunne omassa sisimmässä, kertoo Tuula-Maija Magga-Hetta.
(Kuva: Magga-Hettan perhe saamelaisissa juhla-asuissa.)