Saamelaisten edustajaksi kirkolliskokouksen tulevalle nelivuotiskaudelle on valittu Ulla-Maarit Magga Enontekiöltä. Saamelaisilla on ollut oma kirkolliskokousedustaja vuodesta 2000. Edustaja on maallikko, ja hänet valitsee saamelaisten korkein poliittinen elin saamelaiskäräjät.
Ulla-Maarit Magga, kuka olet ja mistä tulet?
– Olen 41-vuotias opettaja Enontekiöltä, Nunnasen kylästä. Opetan Karesuvannon koulussa saamenkielistä luokkaa, jossa on esikoululaisia sekä eka- ja tokaluokkalaisia. Luokallani on kahdeksan oppilasta. Aiemmin työskentelin sairaanhoitajana Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Sitten opiskelin opettajaksi Norjan puolella Kautokeinossa. Palasin asumaan lapsuuteni kotikylään Nunnaseen. Perheemme oli perinteinen saamelaisperhe. Isä oli poromies, äiti kotiäiti.
Millaisia yhteyksiä sinulla on kirkkoon ja seurakuntaan?
– Nuoruudessani kävin rippikoulun ja pidin pyhäkoulua. Nykyään käyn kirkossa muutamia kertoja vuodessa. Enontekiön kirkkoon on kotoani matkaa 45 kilometriä. Seurakuntamme on kaksikielinen. Usein osa messusta pidetään suomeksi, osa saameksi.
Millä mielellä lähdet edustajaksi kirkolliskokoukseen?
– Olen edustajana saamelaiskäräjillä, ja ilmoitin halukkuudestani lähteä kirkolliskokoukseen. Minut valittiin yksimielisesti. Olen vilkaissut netistä, mitä siellä tapahtuu, mutta en tiedä vielä paljon. En myöskään tunne muita edustajia. Sen tiedän, että lähden kirkolliskokoukseen nuorehkona ihmisenä.
Vuonna 2012 Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi esitti kirkon anteeksipyynnön saamelaisille. Taustalla olivat 1930-luvun tapahtumat, muun muassa niin sanotut rotututkimukset. Mitä mieltä olet asiasta?
– Saamelaisilla on siitä monenlaisia mielipiteitä. Jotkut ovat pitäneet anteeksipyyntöä hienona asiana, toiset eivät ole ymmärtäneet, miksi kirkon piti pyytää anteeksi. Minun mielestäni kirkko on aina suhtautunut saamelaisiin positiivisesti. Valtiovalta sen sijaan ei. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää ILO 169 -sopimusta.
Mikä on sinulle rakkain virsi?
– Yksi mielivirsistäni on virsi 517, Herra, kädelläsi. Toinen on virsikirjan lisävihkoon hyväksytty Nils-Aslak Valkeapään virsi Giitu buot Du attáldagain (Kiitän Herran antamista teistä).
Ensi sunnuntaina vietettävä Marianpäivä on saamelaisille tärkeä kirkkopyhä. Mitä silloin tapahtuu?
– Aikanaan, kun poroihmiset asuivat tunturissa, he kokoontuivat Marianpäiville. Kevättalvella oli helppo liikkua, ja päivä oli jo pidentynyt. Marianpäivänä kastettiin, vihittiin ja konfirmoitiin. Päivä on meille saamelaisille edelleen tärkeä. Osa haluaa vieläkin kastattaa lapsensa juuri silloin. Yksi kuudestatoista kummilapsestanikin on kastettu Marianpäivänä. Kirkonmenojen lisäksi Marianpäivillä järjestetään nykyään markkinat, porokilpailut ja suopunginheittokisat. Tapahtuma kerää väkeä laajalta alueelta tänne Enontekiölle.
Kuva: Tanja Virkkunen
Lue myös:
Ruotsin arkkipiispa: Kirkon sovitettava tekonsa saamelaisille
Saamelaiset viettivät keskiajalla häät ja ristiäisen kristillisenä vuodenaikana