Ruotsin valtion on perustettava totuuskomissio saamelaisille tehtyjen vääryyksien käsittelemiseksi, perää Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén. Hän kirjoittaa asiasta sanomalehti Dagens Nyheterissä
yhdessä Ruotsin kirkon saamelaisneuvoston puheenjohtajan Sylvia Sparrockin kanssa. Kirjoittajien mukaan saamelaisten pitää saada itse olla mukana totuuskomissiossa.
Jackelén ja Sparrock toteavat, että ruotsalaiset puhuvat lämpimästi ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Kirjoittajien mukaan Ruotsin pitäisikin nyt uskottavuutensa takia tunnustaa, että se on historiassa kohdellut saamelaisia kaltoin.
”Saamelaisten elämä ja kokemukset ovat edelleen liian näkymättömiä ja tuntemattomia Ruotsissa ja Ruotsin kirkossa”, Jackelén ja Sparrock kirjoittavat.
Heidän mukaansa pelkkä anteeksipyyntö saamelaisilta ei riitä, vaan teot pitää sovittaa. Kirjoittajien mielestä kirkon sovituksen juuret ovat Jeesuksen sovitustyössä, valtion sovitus pohjautuu ihmisoikeuksiin.
Kirjoituksen mukaan kirkko oli aikanaan Ruotsissa yhdessä valtion kanssa luomassa rakenteita, jotka alistivat saamelaisia. Saamelaisia kristillistettiin väkisin ja heidän pyhiä paikkojaan tärveltiin. Kirkko oli omalta osaltaan vastuussa myös siitä, että 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä saamelaiset lapset eivät saaneet samaa koulutusta kuin muut Ruotsissa eläneet lapset.
Jackelénin ja Sparrockin kirjoituksessa todetaan, että viime vuosisadan alussa jotkut pohjoisen papit myötävaikuttivat myös saamelaisille tehtyjen niin sanottujen rotututkimusten toteuttamiseen.
”Edistimme teologisia ajatusmalleja, joilla kolonialistinen järjestelmä voitiin oikeuttaa”, Jackelén ja Sparrock kirjoittavat.
Suomessa Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pyysi vuonna 2012 saamelaisilta anteeksi sitä, että kirkko on alistanut heitä ja vienyt 1930-luvulla eteenpäin ihmisarvon kannalta alentavia etnisiä tutkimuksia.
– Ei ole väärin sanoa, että tunnen häpeää niistä vaiheista. Tämän viran haltijana tahdon sanoutua niistä irti ja pyytää näitä rikkomuksia anteeksi, Salmi sanoi neljä vuotta sitten.
Kuva: Mari Teinilä
Lue myös: