Tänään vietetään Rotterdamin merimieskirkon 90-vuotisjuhlia, jotka alkavat juhlamessulla. Kirkkokahveilla talo tarjoaa brunssin, ja sen jälkeen siirrytään kuulemaan juhlapuheita ja jakamaan ansiomerkkejä kirkkoa pitkään kannatelleille vapaaehtoisille. Juhla on kaikille avoin.
”Rotterdamin merimieskirkko oli silloin koti. Missään muualla ei päässyt puhumaan suomea. Elämä oli toisenlaista, silloin tuli merimiehiäkin vielä eri tavalla. Pojat istuivat aina kirkolla. Nyt he eivät usein kerkeä satamasta kaupunkiin”, muistelee 93-vuotias Eila merimieskirkon tiedotteessa. Hän on asunut Hollannissa jo noin 50 vuotta.
”Tämä on vieläkin koti, vaikka maailma ja kirkko on muuttunut. Olisin täällä joka sunnuntai, jos pääsisin.”
Vuonna 1926 merimieslähetyssaarnaaja Fredrik Kankkonen vastasi myöntävästi Merimieslähetysseuran eli nykyisen Suomen Merimieskirkon pääsihteerille Toivo Waltarille kysymykseen: Haluatko siirtyä asemanhoitajaksi Rotterdamiin?
Kankkonen lähti kahden viikon varoitusajalla matkaan, ja lähetysaseman avajaisia sekä kirkon vihkimisjuhlaa vietettiin tammikuussa 1927.
Kirkossa itketään, nauretaan ja hiljennytään hirsisaunan lämpöön
Alusta saakka Rotterdamin merimieskirkko on palvellut Euroopan suurimpaan satamaan saapuvia suomalaisia merenkulkijoita sekä maassa asuvia suomalaisia. Vuosikymmenten saatossa kirkolle ovat löytäneet myös suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat sekä hollantilaiset Suomen ystävät.
– Pyrimme siihen, että Rotterdamin merimieskirkko olisi paikka, jossa tulee kuulluksi ja nähdyksi, jossa yhdessä itketään ja nauretaan, juhlitaan ja vietetään arkea, hiljennytään suomenkieliseen jumalanpalvelukseen ja hirsisaunan tunnelmalliseen lämpöön, sanoo Benelux-maiden merimieskirkon johtaja Katri Oldendorff tiedotteessa.
– Tänne tullaan myös koolle MM-lätkäkatsomoon ja kirjapiiriin, tanssitaan juhannusjuhlia ja suunnitellaan aina jo seuraavaa joulubasaaria.
Merimieskirkkolaiset liikkuvat myös aktiivisesti ihmisten luo: suomalaisille laivoille satamaan, rekkaparkkeihin sekä koti- ja aluekäynneille.
Rotterdamin merimieskirkolla kohdattiin viime vuonna yli 20 000 ihmistä, joista noin puolet eri tapahtumissa ja puolet kirkolla, matalan kynnyksen kohtaamispaikassa. Suomalaisilla laivoilla vierailtiin 112 kertaa ja rekkaparkeista haettiin lähes 100 kertaa kuljettajia kirkolle. Vuoden tärkeimmässä varainhankintatapahtumassa, joulubasaarissa, kohdattiin noin 7 000 ihmistä.
Rotterdamin merimieskirkko on osa Benelux-maiden suomalaista merimieskirkkoa, johon kuuluvat lisäksi Brysselin merimieskirkko sekä Antwerpenin ja Luxemburgin merimieskirkkotyö.
Rotterdamin merimieskirkolla palvelevat merimiespastori, sosiaalikuraattori, palveluvastaava, talous- ja hallintosihteeri, Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon johtaja sekä erityisesti runsasjoukkoinen paikallinen vapaaehtoisten verkosto ja kolme Suomesta saapuvaa vuosivapaaehtoista.
Kuva: Finnish Your Dinner -illallinen taivaan alla Rotterdamin merimieskirkon Venetsialaisten yhteydessä elokuussa 2017.
Lue myös:
Pitkä löylytön kausi päättyy – Lontoon merimieskirkolla pääsee taas saunaan
Merimieskirkot avoinna kaikkien vihittyjen parien hääjuhliin – vetoomus myös kirkolliskokoukselle