Lakimiesuutisten (2/17) kolumnissaan Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halila ihmettelee kirkon ottamaa roolia turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä hallinto-oikeuksien päätöksillä. Halila on otsikoinut kolumninsa ”Laki ja evankeliumi”.
”Kirkolla niin kuin muillakin tahoilla on tietenkin oikeus esittää käsityksiä ja kritiikkiä tuomioistuinratkaisuista, vaikka kirkko on meillä julkisyhteisönä osa valtio-organisaatiota. Nyt ei kuitenkaan ole kyse pelkistä mielipiteistä”, Halila kirjoittaa.
Halilan mukaan kirkon johto ei ole pyrkinyt käymään keskustelua käännytyspäätösten oikeudellisuudesta. Päätöksissä on otettu huomioon niin EU-normit kuin Euroopan ihmisoikeussopimus, ja ne ovat sopusoinnussa EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten kanssa. Lisäksi päätöksissä on Halilan mielestä otettu huomioon myös yleisinhimillinen ulottuvuus.
”Kirkko on tästä huolimatta ryhtynyt vaikeuttamaan täytäntöönpanoviranomaisten toimintaa tarjoamalla väliaikaismajoitusta. Se on näin myötävaikuttamassa paperittomien ryhmän syntymiseen Suomeen. Tähän liittyvät oikeudelliset ongelmat ja rikollisuuden uhat eivät ole tekaistuja.”
Halila kirjoittaa, että kirkon rooliin toki kuuluu heikkojen puolustaminen ja sorron vastustaminen, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa kirkon julistuksen ei kuitenkaan tule mennä lain edelle.
Halila viittaa myös sanontaan, jonka mukaan uskontoa ei tulisi sotkea politiikkaan.
”Kirkko on alkanut noudattaa tätä oppia hyvin: se on muuttuvassa sosiaalipoliittiseksi liikkeeksi, joka vastustaa kaikkia sopeuttamistoimia eikä piittaa talouden reunaehdoista. Kirkossa kenties arvellaan, että maallistuneessa yhteiskunnassa on poliittisesti epäkorrektia julistaa evankeliumia, jottei kukaan kokisi tulleensa loukatuksi”, Halila kirjoittaa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Aamulehti: Seurakunnat lukevat kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jumalanpalveluksissa