Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat pitävät hallituksen lakiesitystä liikkumisrajoituksista pääosin perusteltuna. Torstaiaamuna neljä piispaa kuitenkin arvosteli Kotimaassa sitä, että kastetta ei mainittu lakiluonnoksessa poikkeuksena liikkumisrajoituksista.
Piispat kommentoivat hallituksen keskiviikkona 24.3. illalla julkistamaa luonnosta. Torstaina 25.3. iltapäivällä eduskunnalle annetussa lakiesityksessä uskonnonvapautta koskevaa osuutta oli tarkennettu, ja kastekin oli mainittu. Asiasta voi lukea lisää täältä.
Kotimaa kysyi mahdollisten liikkumisrajoitusten vaikutuksesta uskonnonvapauteen piispoilta, joiden hiippakuntien alueella rajoitukset voisivat tulla voimaan lähitulevaisuudessa. Alueiksi on suunniteltu ainakin Helsinkiä, Vantaata, Espoota, Kauniaista ja Turkua. Näissä kaupungeissa sijaitsevia seurakuntia kaitsevat Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo, Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, arkkipiispa Tapio Luoma ja ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand.
Suunnitteilla olevat liikkumisrajoitukset puuttuisivat moniin perusoikeuksiin, myös uskonnonvapauteen. Uskonnonharjoituksen osalta liikkuminen olisi mahdollista vain läheisen henkilön hautajaisiin ja yksilöllisiin sielunhoidollisiin tapaamisiin uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa.
Lakiluonnoksessa todetaan, että uskonnonvapauteen kohdistuvien rajoitusten oikeasuhtaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota elämän loppuun liittyviin riitteihin ja hengellisen toiminnan merkitykseen ihmisten henkisessä kriisinkestävyydessä.
Luonnoksessa todetaan, että ehdotettu sääntely merkitsee ”syvälle käyvää rajoitusta uskonnonvapauden piiriin olennaisesti kuuluvaan uskonnonharjoittamisen mahdollisuuteen”. Ehdotuksessa huomautetaan, että rajoitus olisi kuitenkin ajallisesti ja alueellisesti mahdollisimman rajattu. Se ei myöskään estäisi ihmisiä osallistumasta verkon välityksellä järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai muutoin harjoittamasta uskontoaan.
Hallitus katsoo rajoituksen olevan välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide, jolla turvataan väestön terveyttä ja viime kädessä ihmisten oikeutta elämään.
Arkkipiispa Luoma: Oikeus elämään ja terveyteen on ensisijainen
Piispat toteavat, että hallituksen tehtävä on erittäin vaikea. He korostavat, että kun perusoikeuksiin puututaan, perustelujen täytyy olla selkeitä ja rajoitusten oikeasuhtaisia.
– Niin uskonnonvapauden kuin muidenkin perusoikeuksien rajoittaminen on vakava ja äärimmäinen keino. Sitä voidaan käyttää, mutta vain poikkeustilanteessa. Oikeus elämään ja terveyteen on ensisijainen ja voi mennä muiden oikeuksien edelle, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.
Hänen mukaansa tärkeintä on nyt ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen tavalla, jonka viranomaiset asiantuntijoita kuultuaan katsovat välttämättömäksi.
– Kirkkomme toimii vastuullisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka toteaa tilanteen paljastavan, miten vaikeaa ihmis- ja perusoikeuksien samanaikainen toteutuminen voi joissakin tilanteissa olla.
– Minkä tahansa niistä rajoittaminen on äärimmäinen teko, jolla pitää löytyä painavat perusteet. Ihmisoikeudet ovat myös aina yksittäisen ihmisen, eivät ihmisryhmän tai -yhteisön oikeuksia. Siksi oikeus elämään on aina lopulta se tärkein oikeus.
Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand toteaa, että ennakkotapauksia ei ole ja siksi nyt luodaan malleja siihen, miten Suomessa toimitaan kriisin keskellä myös suhteessa uskonnonvapauteen.
– Kirkko on koko ajan hoitanut tehtävänsä niissä raameissa, jotka maan hallitus ja viranomaiset ovat antaneet kriisin aikana. Palaute sekä hallitukselta ja viranomaisilta on ollut hyvä.
Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa on ymmärretty pääosin hyvin uskonnonvapauden ja henkisen kriisinkestävyyden merkitys.
– Hallitus, eduskunta ja virkamiehet toimivat hyvin vaikeassa tilanteessa. Meidän täytyy rukoilla heidän puolestaan ja tukea heitä. Elämän ja terveyden suojeleminen on meidän kaikkien tehtävä. Seurakunnissa on nyt todella tärkeää etsiä ja löytää kaikkein heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa olevat ja heitä tukea.
Piispa Laajasalo: Sielunhoidollisten tapaamisten joukkoon pitää lukea mahdollisuus kasteeseen
Piispat pitävät olennaisena sitä, että ihmisten mahdollisuus sielunhoitoon ja hengellisiin kohtaamiseen säilyy juuri hädän ja epävarmuuden hetkellä. Myös hautajaisten mahdollistamista, vaikkakin vain lähimpien läsnä ollessa, pidetään tärkeänä. Nämä on hallituksen esityksessä turvattu.
Kaikkien neljän piispan mukaan olennaisin puute esityksessä on se, ettei kastetta mainita poikkeuksena liikkumisrajoituksista. (Lakiesitystä täydennettiin torstaina ja kaste on mainittu, asiasta voi lukea lisää täältä.)
– Elämä alkaa ja päättyy myös kriisiaikana. Siksi se, että hautajaisia voidaan järjestää, vaikka hyvinkin pienellä saattoväellä, on tärkeää. Pidän itse myös tärkeänä sitä, että kaikki kasteelle tuotavat ja tulevat voisivat saada sen myös liikkumisrajoitusten aikana, Kaisamari Hintikka sanoo.
Teemu Laajasalo ei usko hallituksen tahtotilan olevan, että rajoituksen estäisivät mahdollisuuden liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan.
– Yksi muutos on välttämätöntä lisätä joko suoraan ehdotukseen tai ainakin sen tulkintaan. Lapset ja aikuiset on pystyttävä kastamaan kaikissa tilanteissa. On mahdoton ajatus, että esimerkiksi Helsingissä ei voitaisi tosiasiallisesti liittyä kirkkoon kuukauden tai kahden aikana.
Laajasalon mukaan sielunhoidollisten tapaamisten joukkoon pitääkin lukea mahdollisuus kasteeseen välttämättömien todistajien läsnä ollessa.
Täydennetty 25.3.2021 kello 15.40: Lisätty jutun alkuun ja loppupuolelle tieto siitä, että hallituksen eduskunnalle antamaan lakiesitykseen oli lisätty maininta kasteesta ja tehty muita uskonnonvapauteen liittyviä tarkennuksia.
Lue myös:
Piispa Teemu Laajasalo ehdottaa pitkäperjantaiksi suruliputusta koronan takia
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.