Moskovan patriarkka Kirillin rooli Venäjän politiikan tukijana ei ole yllättänyt Espoon piispaa Kaisamari Hintikkaa, joka on aiemmin toiminut Itä-Euroopan tutkijana. Hintikka puhui Ukrainan sodasta ja sen vaikutuksesta kirkkoihin Kotimaan ja Radio Dein Piispan kyselytunti -ohjelmassa keskiviikkona.
– Venäjällä tämän sorttisella kirkon ja valtion suhteella on tuhatvuotinen perinne. Venäläinen maailma – eli russkij mir -ajattelun mukaan Venäjällä on oikeus vaatia valtaa ja sanavaltaa kaikkialla, missä on venäläisiä. Venäjän ortodoksisella kirkolla ja sen ulkoseurakunnilla oli tässä varsinkin parikymmentä vuotta sitten iso rooli, ja patriarkka Kirill on ajattelun keskeisiä arkkitehtejä.
Hintikan vuonna 2001 valmistunut kirkkohistorian väitöskirja käsitteli Romanian ortodoksikirkkoa.
Radiolähetyksessä Hintikka nosti esiin 13.3. julkaistun vetoomuksen, jonka allekirjoittajina on nimekkäitä ortodoksiteologeja eri puolilta maailmaa. Hintikka totesi, että argumentti kerrallaan siinä ”ammutaan alas” raamattupohjaisin ja teologisin perustein se, miten Venäjän ortodoksinen kirkko toimii suhteessa totalitaristiseen valtioon ja ei-oikeutettuun sotaan.
– Se on hieno paperi, jonka voi moni ei-ortodoksiteologikin allekirjoittaa.
Hintikka huomautti, että sota on aiheuttanut hajaannusta myös Moskovan patriarkaatin sisällä. Hintikan mukaan liikehdintää on nyt nähtävissä ennenkuulumattomalla tavalla. Venäjän ulkopuolella useampi Moskovan patriarkaatin alainen piispa on lakannut muistamasta patriarkkaa esirukouksessa. Näin he haluavat sanoutua irti Kirillin teologiasta ja politiikasta.
– Se ei ole ihan pikkujuttu, vaan tarkoittaa käytännössä yhteyden katkaisemista.
Kirkkojen maailmanneuvoston Kirillille lähettämään vetoomukseen Kaisamari Hintikka olisi toivonut enemmän särmää ja haastamista. Maailmanneuvoston vt. pääsihteeri Ioan Sauca vetosi maaliskuun alussa lähettämässään kirjeessä, että Kirill vaikuttaisi sodan lopettamiseksi. Hintikka tuntee kirkkoliittojen maailman, sillä ennen piispuuttaan hän työskenteli johtotehtävissä Luterilaisessa maailmanliitossa.
Hintikka totesi, että Venäjän ortodoksinen kirkko on etäännyttänyt itseään monenvälisistä ekumeenisista järjestöistä ja kahdenvälisistä ekumeenisista keskusteluista jo parinkymmenen vuoden ajan.
– Se on kuitenkin niin suuri kirkko, että Kirkkojen maailmanneuvoston intresseissä on saada rakennettua yhteyksiä. Siitä näkökulmasta tulkitsen sen, että on aika pehmein sanakääntein haastettu patriarkaatin asemaa Putinin sotapolitiikassa.
– Mutta kyllä tässä puhutaan niin isoista ja keskeisistä arvoista, että itse näen jäsenyysintressien olevan vähempiarvoisia kuin se, että aivan selväsanaisesti tuomitaan sota ja kirkon rooli osana sotapolitiikkaa.
Lue myös:
Moskovan patriarkaatti ei ole yhtenäinen suhteessaan sotaan, sanoo kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen
Suomalaisten teologien vetoomus: Russkij mir -aate on kristillisen uskon vastainen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.