Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen kertoo järkyttyneensä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
– Tuntui jotenkin mahdottomalta ajatella, että Venäjä hyökkää omaa veljeskansaansa vastaan. Nyt näemme Ukrainan suunnatonta kärsimystä, kaupunkien tuhoamista ja valtaisia, kasvavia pakolaisjoukkoja. Tuntuu käsittämättömältä, että tällaista voi tapahtua.
Myös Venäjän sotasensuuri järkyttää Kääriäistä.
– Sodasta ei Venäjällä saa edes puhua. Omalle kansalle annetaan Ukrainan todellisuudesta ja siitä, mitä Venäjän armeija siellä tekee, täysin toisenlainen kuva.
Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill, ei ole julkisuudessa vaatinut arvovallallaan sodan lopettamista.
– Kriisin alkuvaiheessa patriarkaltakin tuli joitakin vetoomuksia rauhan puolesta. Mutta häneltä ei ole tullut puheenvuoroja, joissa hän olisi tuominnut tämän sodan.
Kääriäinen kertoo lukeneensa patriarkan kannanottoja sekä venäjäksi että käännöksinä. Hän kiinnittää huomiota erityisesti viestiin, jonka Kirill lähetti Kirkkojen maailmanneuvoston vt. pääsihteerille Ioan Saucalle 10. maaliskuuta. Se oli vastaus Saucan aiemmalle vetoomukselle, että patriarkka kohottaisi äänensä sodan lopettamiseksi.
Kääriäisen mukaan Kirillin retoriikka myötäili valtiojohdon sanomaa. Linja oli sama kuin Kirillin aiemmin sodan aikana käyttämissä puheenvuoroissa.
Moskovan patriarkaatti ei ole yhtenäinen suhteessaan sotaan
Miten sota muuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhdetta Moskovan patriarkaattiin?
Kääriäinen toteaa ennustamisen olevan vaikeaa. Sodan lopputuloksesta ei ole tietoa.
– Totta kai tästä pitää sitten joskus ajallaan päästä puhumaan Venäjän ortodoksisen kirkon edustajien kanssa. Mutta en osaa sanoa, mikä tulee olemaan oikea aika näiden keskustelujen käymiselle.
Kääriäinen muistuttaa, että kaikesta huolimatta Moskovan patriarkaatti ei suinkaan ole yhtenäinen suhteessaan tähän sotaan.
– Selvimmin se ilmeni Ukrainan Moskovan patriarkaatin alaisen metropoliitan Onufrin kannanotossa, jossa hän voimakkaasti tuomitsi tämän sodan ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Kääriäinen viittaa myös Moskovan patriarkaatin Venäjällä ja muualla toimivien pappien ja diakonien avoimeen kirjeeseen, jossa vedotaan rauhan puolesta.
Sodan lopputulos voi vaikuttaa myös Ukrainan kirkkoihin
Kimmo Kääriäisen mielestä on vaikea spekuloida, miten sota vaikuttaa Ukrainan ennestään jakautuneen ortodoksian tilanteeseen.
– Väistämättä tämä Venäjän hyökkäys jättää lähtemättömän jäljen ukrainalaisiin. Sitä kautta se vaikuttaa myös kirkkojen tilanteeseen. Mutta mikä on lopulta Venäjän vaikutusvalta Ukrainassa, vahvistuuko se vai heikkeneekö se? Nämä kaikki ovat nyt vielä avoimia asioita.
Sodan aiheuttamien muutoksien syövereihin on joutunut myös pieni luterilainen Inkerin kirkko. Sota vaikeuttaa rajojen ylittämistä ja kurittaa kirkon taloutta.
Kääriäinen tyytyy toteamaan, että sota voi jakaa mielipiteitä myös Inkerin kirkossa.
– Siellä ollaan saman valtiojohtoisen informaation eli propagandan kohteena. Mutta kyllä sota vaikeuttaa jo aikaisemmin aika ahtaalla ja pienillä resursseilla eläneen kirkon toimintaa. Myös Inkerin kirkon jäsenistö ja sen työntekijät kuuluvat niihin, jotka tästä sodasta kärsivät.
Lue myös:
Moskovan patriarkka Kirill: Ukrainassa vastustetaan liberaalia länttä Pride-kulkueineen
Arkkipiispa Leo: Patriarkka Kirillin Pride-puhe oli surullinen pohjanoteeraus
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Moskovan patriarkaatti ei ole yhtenäinen suhteessaan sotaan, sanoo kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen