Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet valtiot, järjestöt ja yritykset katkaisemaan suhteet Venäjään. Miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko reagoi?
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoi Kalevassa (6.3.): ”On sanomattakin selvää, että suhteet [Venäjään] pannaan nyt jäihin.”
Kotimaa kysyi Huokunalta tarkennusta kommenttiin. Huokuna vastasi sähköpostitse:
– Perusidea sanomisissani oli, että nyt sodan sytyttyä suhteet Venäjän suuntaan pannaan käytännön tasolla jäihin. Piispainkokouksen tehtävänä on sitten arkkipiispan johdolla linjata jatkoa.
Kirkon sivuilla 7.3. julkaistussa kannanotossa arkkipiispa Tapio Luoma tarkentaa piispojen paastovetoomukseen (1.3.) liittyen, että ”kirkkomme ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää, ettei Venäjän ortodoksinen kirkko anna tukeaan Venäjän laittomalle hyökkäykselle”.
”Ilman tämän ehdon täyttymistä kirkkojemme välinen yhteydenpito ei voi jatkua”, arkkipiispa sanoo.
Venäjän ortodoksinen kirkko on patriarkka Kirillin suulla pikemmin antanut tukensa sotatoimille Ukrainassa kuin vastustanut niitä.
Yhteydenpito ystävyysseurakuntiin joka tapauksessa tauolla
Kotimaa kysyi kansliapäällikkö Pekka Huokunalta myös kirkon suhtautumista ystävyysseurakuntatoimintaan. Monilla suomalaisilla seurakunnilla on suhteita luterilaiseen Inkerin kirkkoon ja sen seurakuntiin.
– Inkerin kirkon kanssa tehtävä ystävyysseurakuntatoiminta vierailuineen ja seurakuntamatkat Venäjälle ovat olleet koronan takia pysähdyksissä jo pari vuotta. Aika näyttää, miten niiden kanssa voidaan edetä, Huokuna vastasi.
Lue myös:
Moskovan patriarkka Kirill: Ukrainassa vastustetaan liberaalia länttä Pride-kulkueineen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.