Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset uudentyyppiset teologiset keskustelut käytiin kuluneena viikonloppuna Helsingin Kulttuurikeskus Sofiassa.
Neuvottelujen aiheena oli kristillinen ihmiskäsitys ja avioliitto ortodoksisessa ja luterilaisessa perinteessä. Aihe on suunnilleen sama, minkä piti olla myös kaksi vuotta sitten keskeytyneiden virallisten oppikeskustelujen aiheena.
Suomalaista delegaatiota Sofian-neuvotteluissa johtaneen Mikkelin piispan Seppo Häkkisen mukaan keskustelut käytiin hyvässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.
– Olin positiivisesti yllättynyt. Oli hyvä, että tämä konferenssi järjestettiin, Häkkinen summaa.
Nyt pidetty uudentyyppinen suomalais–venäläinen teologinen konferenssi oli alemman tason tapaaminen kuin aikaisemmat viralliset oppikeskustelut.
– Tämä tapaaminen ei ollut yhtä virallinen. Lisäksi olennainen ero oppikeskusteluihin on, että nyt ei ollut tavoitteena yhteisymmärrys, yhteiset teesit tai jokin loppukommunikea. Molemmat kirkot vain kertoivat omasta ihmiskäsityksestään, josta sitten keskusteltiin.
Käsitys homoseksuaalisuudesta varjostaa suhteita
Monissa asioissa tultiin Häkkisen mukaan lähelle toisen kirkon käsitystä. Kaksi vuotta sitten keskeytettyjen virallisten oppikeskusteluiden kariutumisen varjo varjostaa kuitenkin hieman kirkkojen välisiä suhteita.
Kyse on suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen.
– Kirkkojemme väliset jännitteet ovat selkeästi kiteytyneet nyt siihen, miten kirkko ottaa homoseksuaalisuuteen kantaa ja miten se omassa avioliittoon vihkimisessään suhtautuu avioliittolain muutokseen, Seppo Häkkinen sanoo.
Sofian keskusteluissa molemmat kirkot toivat esille omia käsityksiään, eikä esimerkiksi Suomen kirkon avioliittokäsityksen mahdollisesta kehityksestä juuri keskusteltu.
Venäjän ortodoksinen kirkko seuraa Häkkisen mukaan kuitenkin nyt tarkasti sitä, miten Suomen luterilainen kirkko suhtautuu avioliittolain muuttamiseen.
– Venäläiset ymmärtävät kyllä Suomen kirkon tilanteen yhteiskunnan lainsäädännön muuttuessa. Mutta venäläisestä näkökulmasta meidän pitäisi olla menemättä mukaan siihen, mitä yhteiskunnallisessa avioliittolainsäädännössä tapahtuu. Heille on olennaista, lähteekö Suomen luterilainen kirkko muuttamaan omaa avioliittokäsitystään tai siunaamaan saman sukupuolen parisuhteita.
Ortodoksisuus korostaa avioliiton sakramentaalisuutta
Sofian keskusteluissa todettiin Häkkisen mukaan, että vaikka kirkkojen antropologioissa on eroja, perusasioissa kirkot ymmärtävät toisiaan, erilaista termeistä ja lähestymistavoista huolimatta.
Avioliiton teologiassa on kyllä selkeitä eroavaisuuksia kahden kirkon välillä.
– Ortodoksisessa avioliittokäsityksessä merkittävä piirre on sen hierarkkisuus ja sakramentaalisuus. Luterilaisuudessa taas korostetaan usein avioliiton olevan maallinen järjestys.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Myös ortodoksisessa teologiassa on avioliittoasioissa luonnonoikeudellinen näkökulma. Lisäksi niin Martti Lutherin kuin Philipp Melanchthoninkin teologiassa korostuu Häkkisen mukaan se, että avioliitto pyhitetään vihkimisessä sanalla ja rukouksella.
– Lisäksi ihannetasolla aviopuolisoiden elämä kirkon sakramentaalisessa yhteydessä pyhittää myös luterilaisittain ajateltuna avioliiton.
Nyt pidetty konferenssi oli ensimmäinen kirkkojen välinen teologinen tapaaminen kaksi vuotta sitten keskeytyneiden oppikeskusteluiden jälkeen. Tuleeko tämän tason tapaamisista nyt uusi traditio?
Häkkinen ei ole asiasta varma.
– Jäi hieman avoimeksi, missä muodossa jatko tapahtuu. Molemmissa delegaatioissa oli halua palata yhteydenpidossa virallisten oppikeskustelujen tasolle. Mutta tämän kokouksen delegaatioilla ei kuitenkaan ollut mandaattia päättää asiasta. Yhteinen viestimme joka tapauksessa on, että näitä keskusteluja olisi syytä jatkaa, Seppo Häkkinen sanoo.
Arkkipiispat toivoivat avoimuutta ja vaikeuksien voittamista
Kulttuurikeskus Sofiassa konferenssin alussa vieraillut arkkipiispa Kari Mäkinen korosti tervehdyssanoissaan konferenssin taustalla olevaa idän ja lännen kirkkojen vuosituhantista vuorovaikutusta maassamme sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välistä oppikeskustelujen perinnettä. Hän toivoi, että keskustelua käydään avoimesti, rehellisesti ja erilaisia näkemyksiä tarkastellen, niin että kirkkojen keskinäinen yhteys voi vahvistua.
Venäjän ortodoksisen kirkon delegaatiota Helsingissä johti Pietarin teologisen akatemian rehtori, arkkipiispa Amvrosi. Myös Amvrosi toi tervehdyssanoissaan esiin kirkkojen pitkän teologisen dialogin, joka on ollut varsin menestyksekäs. Hän pahoitteli sitä, että viime vuosina oppikeskustelut ovat eri syistä tulleet vaikeammiksi ja kertoi, että hänen vilpitön toiveensa on, että molemminpuolisella kovalla työllä nämä vaikeudet voidaan voittaa.
Amvrosi luonnehti kristillistä ihmiskäsitystä yhdeksi teologian avainalueeksi, joka liittyy läheisesti kristilliseen elämään. Hän näkee ihmiskäsityksen ja sen suhteen kirkkokäsitykseen muodostuneen viime ja tällä vuosisadalla ehkä kaikkein merkityksellisimmäksi osaksi teologista ajattelua.
Kuva: Heikki Jääskeläinen. Kuvassa Kulttuurikeskus Sofiassa pidetyn teologisen konferenssin osanottajia. Piispa Seppo Häkkisen vasemmalla puolella on venäläisdelegaation johtaja, arkkipiispa Amvrosi.
Lue myös:
Idän ja lännen avioliittonäkemykset vertailussa
Oppikeskustelut keskeytyivät homoseksuaalisuus-erimielisyyksiin