Papin mielestä kotoutuminen mielletään Suomessa väärin – Espoossa seura­kunnat yrittivät löytää turvapaikan­hakijoille asuntoja

Nihtisillan vastaanottokeskus. Kuva: Jukka Granström

Turvapaikanhakijoilla, joilla ei ole oleskelulupaa ja henkilötunnusta, ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asuinpaikkaansa. He jäävät kaiken vuokra-asumisen ulkopuolelle, vaikka heillä olisi työpaikka ja he maksaisivat veronsa Suomeen.

Näin toteaa espoolaisen Olarin seurakunnan pastori Tuija Samila. Hän on ollut kevään ajan mukana seurakuntien Nihtisillasta kotiin -hankkeessa. Se sai alkunsa, kun Maahanmuuttovirasto tämän vuoden tammikuussa ilmoitti Espoossa sijaitsevan Nihtisillan vastaanottokeskuksen sulkemisesta. Asukkaita uhkasi siirto vastaanottokeskuksiin esimerkiksi Ouluun ja Joutsenoon.

Espoon ja Kauniaisten seurakuntien monikulttuurisuustyöntekijät alkoivat pohtia, onko tehtävissä mitään, jotta asukkaat voisivat jatkaa työtään, opintojaan ja elämäänsä pääkaupunkiseudulla.

– Moni on joutunut odottamaan vastaanottokeskuksessa 5–6 vuotta päätöstä ensimmäisestäkin turvapaikkahakemuksestaan. Tämä on epäinhimillistä. Näin pitkä epävarmuus rikkoo monen psyyken.

– Ne jotka eivät kestä ahdasta yhteisasumista niin pitkään, päätyvät usein ojasta allikkoon eli maksamaan kohtuuttomasti patjapaikasta jonkun lattialla. Ilman henkilötunnusta Suomessa ei voi käytännössä vuokrata asuntoa, Samila sanoo.

"Kuntapaikkaakin turvapaikanhakijan pitää itse kerjätä"

Nihtisillasta kotiin -hanke päättyy tämän kuun lopussa. Sen aikana Vantaan vastaanottokeskuksesta järjestyi paikka 55:lle Nihtisillasta muuttavalle, kun alun perin Vantaalle luvattiin ottaa vain 15 ihmistä. Siirtoja tehtiin Oulun ja Joutsenon keskusten lisäksi myös Kotkan, Lahden, Lammin, Helsingin ja Tampereen vastaanottokeskuksiin. Jotkut löysivät itselleen sohvapaikan kaverin luota ja muutama työllistynyt sai vuokrattua hostellihuoneen.

Moni Nihtisillassa asunut sai lopulta myös oleskeluluvan tai työperäisen oleskeluluvan ja pystyi hakemaan kuntapaikkaa. Kuntapaikka tarkoittaa, että turvapaikanhakija pääsee jonkin kunnan asukkaaksi ja saa kunnasta kotoutumispalveluja sekä apua asunnon etsinnässä.

– Mutta kuntapaikka ei ole subjektiivinen oikeus. Sitäkin turvapaikanhakijoiden pitää itse kerjätä kunnista. Vuokra-asunnon saaminen voi olla kuntapaikan saamisen jälkeenkin vielä hyvin vaikeaa, Tuija Samila sanoo.

Tammikuussa 2021 Suomen vastaanottokeskuksissa oli kirjoilla 6 200 turvapaikanhakijaa, joista noin puolet yksityismajoituksessa. Hankkeessa selvitettiin myös heidän asuinolojaan. Moni asuu kaverin tai sukulaisen luona tai patjalla kimppakämpässä. Joillain on puolison kautta asunto. Muutama sata turvapaikanhakijaa on saanut asuinpaikan suomalaisista kodeista.

"Meitä siirretään vankilasta seuraavaan vankilaan"

Nihtisillassa asunut afganistanilainen toimittaja ja dokumenttiohjaaja Reza Adib koki, ettei voinut vaikuttaa siihen, minne hänet perheineen siirrettiin – jo toista kertaa vuoden sisään. Tuija Samila kertoo, että Reza Adib hämmästeli hankkeen päätöskeskustelussa suomalaista järjestelmää, jossa saa kyllä apua ja hoitoa sitten, kun mieli murtuu, mutta ei aiemmin.

– Viisi kuusi vuotta nämä ihmiset ovat olleet vastaanottokeskuksessa ja eräänä päivänä heille sanotaan: teidät siirretään tästä vankilasta seuraavaan vankilaan, Adib sanoo Espoon seurakuntien tiedotteessa.

Tuija Samilan mukaan puhe vankilasta ei sikäli ole kaukaa haettua, että esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskus on aiemmin ollut vankila, joka sijaitsee Venäjän rajan ja soiden välissä.

– Hankkeessa päädyimme vaatimaan, että vastaanottokeskuksia ei sijoitettaisi tällaisiin paikkoihin, joissa yhteiskuntaan integroitumiseen, kotoutumiseen ja verkostoitumiseen ei ole mitään mahdollisuuksia. Kauas asutuksesta on myös vaikea saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

Samila huomauttaa, että moni turvapaikanhakija on ollut pakomatkalla jo vuosia ennen Suomeen saapumista ja saattanut asua useilla pakolaisleireillä.

– Moni on todella uupunut ja väsynyt jo Suomeen tullessaan. Ja täällä kohtuuttoman pitkä epätietoisuus vaan jatkuu.

Samilan mukaan Suomessa ajatellaan väärin, kun kotoutumisen kuvitellaan alkavan vasta turvapaikkapäätöksestä tai oleskeluluvan saamisesta.

– Oikeasti kotoutuminen alkaa heti, kun turvapaikanhakija hengittää ensi kerran Suomen ilmaa.

"Olemme onnistuneet ylittämään rajoja"

Tuija Samilan mukaan hankkeen parasta antia oli, että sen myötä saatiin koottua yhteen tahot, jotka tekevät töitä turvapaikanhakijoiden asumisen hyväksi. Yhteistyötä Espoon ja Kauniaisten seurakuntien kanssa päätyivät tekemään esimerkiksi Sininauhasäätiö, Setlementtiliitto, Luona Oy, Turvapaikanhakijoiden tuki ry ja kotimajoittajien verkostot.

– Suomalainen yhteiskunta ja myös auttaminen on tosi segmentoitunutta. Olemme onnistuneet ylittämään rajoja.

Hankkeen edustajat ovat käyneet keskusteluja eduskunnan ihmisoikeusverkostoon kuuluvien kansanedustajien kanssa, ja kansanedustaja Inka Hopsu on tehnyt asiasta eduskunnassa aloitteen.

Siinä esitetään, "että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vastaanottolain muuttamiseksi siten, että se velvoittaa paremmin ottamaan huomioon turvapaikanhakijan siteet kuten työn, opiskelun ja perhesuhteet paikkakunnalle ja mahdollisuuksien mukaan etsimään uuden majoituspaikan siten, että nämä siteet eivät katkeaisi".

– Nihtisillasta kotiin -hanke puolestaa esittää, että vastaanottokeskuksissa asuminen ei saisi venyä näin pitkäksi kuin Suomessa on nyt tapahtunut. Noin vuosi olisi kohtuullinen aika. Sen jälkeen ihmisille olisi löydettävä kodinomaisempia asumismuotoja, Tuija Samila sanoo.

Hän suree sitä, että aiemmin yksittäisten turvapaikanhakijoiden taakse asettui enemmän yhteisöjä ja kansanedustajia, mutta nyt maahanmuuttajista on taas alettu puhua yhtenä massana, mikä ei tee oikeutta yksilöille ja heidän erilaisille tilanteilleen.

Tällä hetkellä Suomeen tulee turvapaikanhakijoita harvakseltaan, mutta tilanne on seesteinen vain hetkellisesti.

– Ilmastopakolaiset ovat jo lähteneet liikkeelle, ja pian he ovat täällä. Nyt on mietittävä tarkkaan, miten otamme ihmisiä vastaan jatkossa ja luomme inhimillisen, järkevän ja kohtuullisessa ajassa toimivan järjestelmän, Samila summaa.

Oikaisu 23.6.2021 kello 9.01. Juttuun on korjattu ja täsmennetty kansanedustaja Inka Hopsun aloitetta koskevaa kohtaa. Jutusta poistettiin myös viittaus yhteistyökumppaneiden vaikuttamisen tai mediahuomion mahdollisesta osuudesta oleskelulupapäätöksiin.

Lue myös:

Seurakunnat etsivät majoitusta suljettavan vastaan­otto­keskuksen asukkaille Espoossa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.