Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian suuret. Näin sanoi Elisan toimitusjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila
Helsingin Sanomien
lehtihaastattelussa sunnuntaina.
Mattila perusteli väitettään kilpailukyvyn parantamisella. Haastattelu herätti syystäkin kovaa kritiikkiä. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi maanantaina ihmettelevänsä Mattilan puhetta palkansaajien liian korkeista palkoista.
Toimitusjohtaja Mattilan oma palkka oli vuoden 2015 verotietojen mukaan yli 1,5 miljoonaa euroa, 70 kertaa enemmän kuin keskiverto suomalaisen tulonsaajan.
Mattilan tarkoituksena oli esittää näkemyksiä Suomen taloustilanteen parantamiseksi. Häneltä puuttui kuitenkin kokonaan tilannetaju. Ei ole uskottavaa, kun yritysjohtaja väittää, että häntä 70 kertaa pienemmällä palkalla elävä ansaitsee liikaa.
Haastattelu vahvisti mielikuvaa, että suurituloisimmat palkansaajat elävät täysin eri todellisuudessa kuin muut kansalaiset. Ehkä huipputuloisille ihmisille, muillekin kuin Mattilalle, voisi tehdä hyvää kahden päivän peruskurssi siitä, millaista on pieni- tai keskituloisen ihmisen arki.
Iso osa suomalaisista elää arkea, jossa palkka ei ole liian suuri. Sen sijaan monille ihmisille todellisuutta on alituinen rahapula ja huoli siitä, miten selvitä seuraavista viikoista.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suurten asumiskustannusten seurauksena pienituloisen palkansaajan on lähes mahdotonta tulla toimeen ilman toimeentulotukea. Palkkojen sijaan asumiskustannukset ovat Suomessa liian korkeita.
Sunnuntaina vietetään Minna Canthin päivää. Minna Canthin yksi tunnetuimmista teoksista, Köyhää kansaa, kuvaus työväen elämästä, kertoo Holpaisen perheestä 1800-luvun lopun Suomessa.
Minna Canthin kuvaamasta ahdingosta on kuljettu eteenpäin. Silti Köyhää kansaa -teoksessa esitetty kysymys siitä, miten palkka riittäisi leipään, hyyryihin, puihin ja jalkineisiin, on yhä ajankohtainen.
Kohtuullisuus kuuluu toimivaan yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Yhteiskuntarauhan ja tulevien sopimusten kannalta ei lupaa hyvää, jos elinkeinoelämän keskeisen vaikuttajan ja tavallisen palkansaajan käsitykset kohtuullisuudesta ovat näin etäällä toisistaan.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Freeimages
Lue myös:
Pääkirjoitus: Jumalanpalvelus ei ole oikea paikka kritisoida Maahanmuuttovirastoa