Satavuotiaan Suomen kunniaksi julkaistuista teoksista sivumäärältään vähäisin (157 sivua) lienee kirjailija Petri Tammisen kirjoittama Suomen historia. Kirja koostuu ihmisten lyhyistä muistoista. Tamminen on koonnut niitä kuuntelemalla ihmisiä eri puolilla Suomea.
Kirjassa suomalaiset kertovat siitä, miten historian käännekohdat, esimerkiksi vuoden 1918 sisällissota, talvi- ja jatkosota, Helsingin olympialaiset ja Euroopan unioniin liittyminen näkyivät tavallisen ihmisen elämässä. Tamminen tiivistää suuria tapahtumia taitavasti muutamiin virkkeisiin.
Suomen historia -teos osoittaa, miten monella tapaa sama historian käännekohta näyttäytyy eri ihmisten elämässä.
Esimerkiksi käy helsinkiläisen Anja Ikävalkon kertomus. Hän asui talvisodan ajan äitinsä kanssa Järvenpäässä pommituksia paossa. ”Heillä ei ollut radiota, mutta kun avasi ruokakaapin oven, kuuli naapurin radion. Maaliskuussa, kun Anja taas kurkkasi kaappiin ja toivoi, että sinne olisi ilmestynyt jotakin syötävää, kaapissa sanottiin, että sota on päättynyt.”
Anja Ikävalko katsoi ruokakaappiin tasan 77 vuotta sitten. Talvisota päättyi 13.3.1940.
Osin samaa yksilöiden kertomusten sukua on tuore hanke, jossa luetaan Migrin (Maahanmuuttoviraston) antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jumalanpalveluksissa ja muissa paastonajan tilaisuuksissa. Tiistaihin mennessä kymmenkunta seurakuntaa oli ilmoittautunut mukaan.
Tekstien lukeminen pakottaa seurakuntaväkeä kuuntelemaan kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan toivottomalta näyttävää tilannetta. Osaltaan nämä kertomukset muistuttavat, että kyse on aina yksilöstä ja hänen elämästään. Kysymys kuuluu, onko sota oikeasti päättynyt ja onko turvapaikanhakijoiden kotimaassa turvallista elää.
Kielteisten turvapaikkapäätösten lukeminen juuri jumalanpalveluksissa sisältää kuitenkin voimakkaan kannanoton. Seurakunta tulee jumalanpalvelustensa välityksellä väittäneeksi, että Migri hoitaa tehtävänsä ammattitaidottomasti.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kertomuksia pitää kuunnella myös seurakunnissa, mutta jumalanpalvelus ei ole oikea paikka Migri-kritiikin esittämiseen.
Oikea paikka kritiikille sekä yksittäisten päätösten esille nostamiseen ovat esimerkiksi seurakuntalehdet tai tilaisuudet. Silloin syytetyllä on mahdollisuus puolustautua.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Olli Seppälä. Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä helmikuussa 2017.
Lue myös:
”Miltä mahtaa tuntua virkamiehistä” – Kansanedustaja kritisoi seurakuntia politikoinnista
Aamulehti: Seurakunnat lukevat kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jumalanpalveluksissa