Piispainkokous valitsi viime viikolla kirkon ulkoasiain osaston esityksestä luterilaisen kirkon 20 edustajaa Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon. Valittujen joukossa oli 18 teologia ja kaksi maallikkoa.
Esitys pohjautui hiippakunnilta saatuihin tietoihin ”ekumeniasta kiinnostuneista henkilöistä”. Tiedotteen mukaan valitut edustavat kattavasti hiippakuntia.
On hyvä, että on pyritty kattavuuteen, mutta siinä onnistuttiin vain maantieteellisesti. Se ei riitä.
***
Ekumenia on yksi keskeinen osa kristillisen todellisuuden syvällisempää ymmärtämistä. Oma kirkkokunta tai kristillinen yhteisö ei ole kaiken mitta.
Oppia koskevissa ekumeenisissa neuvotteluissa teologipainotteisuus on perusteltavissa.
Paljon vaikeampaa on löytää perusteita sille, että luterilaisen kirkon edustaminen Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokouksissa edellyttää teologista loppututkintoa.
Teologinen koulutus on Suomessa korkeatasoinen. Siitä pitäisi seurata myös sen ymmärtäminen, ettei korostunut pappiskeskeisyys ole kirkon eikä kenenkään etu, ei edes pappien.
***
Pappiskeskeisyys näkyy myös radiohartauksien pitäjissä.
Niiden pitäjinä on tänä vuonna ollut voittopuolisesti teologeja. Esimerkiksi elokuussa radiohartauksien puhujista noin neljä viidestä oli pappeja.
Jos puhujiksi voi valita pääasiassa vain seurakuntien ja kristillisten yhteisöjen työntekijöitä, niin puhujien kirjoa voisi laajentaa esimerkiksi diakonian viranhaltijoihin ja nuorisotyöntekijöihin.
Myös heillä olisi sanottavaa sekä puhumisen taito.
***
Pappiskeskeisillä valinnoilla kirkko muuttuu entistä sisäänpäinlämpiävämmäksi yhteisöksi. Maallikolla ei ole pääsyä niihin paikkoihin, joissa voi vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville.
Tähän löytyy poikkeus. Kirkossa on jo yksi maallikko, joka on valittu merkittävään tehtävään. Hän on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtaja, kv. asiantuntija Tarja Kantola.
Muita valtakunnallisia maallikkovaikuttajia ei tule helposti mieleen.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 18.9. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.