Pääkirjoitus: Apua virtaa Ukrainaan – entä muu maailma?

Mari Teinilä kuvattuna 1.6.2021

Viime kuukausina suomalaiset ovat lisänneet merkittävästi lahjoittamistaan. Avusta valtaosa kohdistuu Ukrainaan ja ukrainalaisille pakolaisille.

Kasvu käy ilmi Vastuullinen Lahjoittaminen eli VaLa ry:n teettämästä tutkimuksesta. Kaksi vuotta sitten 23 prosenttia suomalaista lahjoitti rahaa avustusjärjestöille, tänä keväänä vastaava luku oli 43 prosenttia.

Kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund ja kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi totesivat VaLa ry:n tiedotteessa, että kaiken lahjoittamisen ensimmäisenä askeleena on tietoisuus tarpeesta. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti myötätuntoisia ja halukkaita auttamaan, mutta tarvitsevat muistutuksia siitä, että apua tarvitaan. Tätä tietoa Ukrainasta on ollut runsaasti tarjolla.

Toukokuun alkuun mennessä suomalaiset olivat lahjoittaneet Ukrainaan 55 miljoonaa euroa 20 eri järjestön kautta. Myös seurakunnat ovat antaneet suoraa rahatukea sekä järjestäneet Ukrainaa tukevia tilaisuuksia.

***

Järjestöt ovat kiitollisia Ukrainaan osoitetusta avusta ja toivovat sen edelleen jatkuvan mutta muistuttavat myös muiden auttamiskohteiden tärkeydestä.

Avustusten määrä köyhimpiin maihin on laskenut kahden vuoden takaisesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan esimerkiksi itäistä Afrikkaa koskeva uutisointi on jäänyt niukaksi.

Unicefin viimeviikkoisen tiedotteen mukaan nälänhätä uhkaa kuitenkin itäisessä Afrikassa kymmentä miljoonaa lasta. Tilanne on pahenemassa, sillä sota Ukrainassa nostaa ruuan hintaa eri puolilla maailmaa.

***

On ymmärrettävää, että viime viikkoina valtaosa lahjoituksista on kohdistettu Ukrainaan. Siitä ei pidä ketään syyllistää eikä kenenkään syyllistyä.

Yksi myönteinen asia VaLa ry:n tutkimuksessa on kuitenkin se, että 23 prosenttia vastanneista aikoo lahjoittaa tulevaisuudessa aiempaa enemmän avustusjärjestöille. Tämä antaa viitteitä siitä, että jatkossa suomalaisilla on entistä suurempi tahto auttaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole eurooppalaisia.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 13.5.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliErotettiin vanhoillisista, seurasi läheltä esikoisten hajaannusta – Ilpo Harjutsalo tuntee oma­kohtaisesti lestadiolaisuuden monet suunnat
Seuraava artikkeliKorona levisi kirkollis­kokouksessa – ”Vaihto­ehtoja ei ole, kun koko muukin maailma on avoin”, sanoo sairastunut vara­puheenjohtaja

Ei näytettäviä viestejä