Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaiselta Kansanlähetykseltä odotetaan nyt alkavan kuulemismenettelyn seurauksena korjaavia toimenpiteitä.

Piispainkokouksen viime viikolla tekemässä päätöksessä todetaan, että Inkerin kirkossa 3.9. tapahtuneen pappisvihkimyksen myötä Sley ja Kansanlähetys ovat rikkoneet kahta Yhteinen todistus -asiakirjan toimintaperiaatetta: ne ovat laiminlyöneet tiedotusvelvoitettaan piispainkokoukselle ja aiheuttaneet toiminnallaan haittaa kirkkojen väliselle yhteistyölle. Siksi piispainkokous aloittaa kuulemismenettelyn.

Kuulemisten jälkeen piispainkokous arvioi saamiensa selvitysten perusteella, esittääkö se kirkolliskokoukselle järjestöjen aseman menettämistä lähetysjärjestöinä vai antaako se niille aikaa 2–4 kuukautta korjata sopimuksenvastaisen menettelynsä.

– Piispainkokouksen vuoden 2017 päätöksen mukaisesti kirkon virkakäsityksen kiertäminen hakemalla pappisvihkimyksiä toisista luterilaisista kirkoista ei tule kysymykseen. Tähän järjestöjen tulisi sitoutua, arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi asiaa Kotimaalle.

Hän muistuttaa, että Sleyn kohdalla kyse on jo toisesta sopimusrikkomuksesta muutaman vuoden sisällä.

Edellisen Sleyn sopimusrikkomuksen käsittelyn lopputulemana piispainkokous totesi vuonna 2017, että ”kirkon päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä”.

– Jos lähetysjärjestöt suunnittelevat omaa toimintaansa koskevia uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa, heidän tulisi keskustella asiasta etukäteen kirkon kanssa. Pelkkä viime hetkellä tai jälkikäteen annettava yksipuolinen ilmoitus ei riitä. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee esimerkiksi kumppanikirkoissa järjestettäviä pappisvihkimyksiä tai kumppanikirkon vaihtamista, Luoma toteaa.

Luoman mukaan kumppanikirkosta eli tässä tapauksessa Inkerin kirkosta haettavien pappisvihkimysten kohdalla ei ole ongelmaa silloin, jos vihittävät papit työskentelevät päätoimisesti kyseisessä kirkossa.

– Inkerin kirkon kanssa on vielä erikseen sovittu vuonna 1993, että pappisvihkimykset tulevat kysymykseen vain, mikäli diakoniksi tai papiksi vihittävät Suomen ev.lut. kirkon jäsenet työskentelevät päätoimisesti Inkerin kirkon seurakunnassa Venäjällä. Jos tämä ehto ei toteudu, vihkimys rikkoo jo lähtökohtaisesti kirkkojen välillä sovittua periaatetta, Luoma sanoo.

Piispainkokouksen vuoden 2017 päätöksestä ilmenee Luoman mukaan myös, että jos papiksi vihityt kuitenkin työskentelevät päätoimisesti järjestöjen kotimaantyössä tai he palaavat myöhemmin Suomeen, heidän tulisi kirkkojärjestyksen 7. luvun 6. §:n mukaisesti hakea pappisoikeuksia Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta voidakseen hoitaa papillisia tehtäviä Suomessa.

Lue myös:

Piispainkokous käynnistää Kansanlähetyksen ja Sleyn kuulemisprosessit – Järjestöt saattavat menettää asemansa kirkon lähetysjärjestöinä

Sley ja Kansanlähetys piispainkokouksen päätöksestä: ”Otamme piispainkokouksen kuulemisen vakavasti ja olemme valmiit neuvottelemaan”

Suomalaisten pappisvihkimykset Venäjällä aiheuttavat riitoja myös Inkerin kirkossa, Riikka Porkola sanoo

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!