Tukholman suomalaisen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on valittu Martti Paananen, 59. Suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti asiasta keskiviikkoiltana.
Tällä hetkellä seurakunnan vt. kirkkoherrana toimiva Paananen aloittaa virassaan 1. joulukuuta. Paananen on työskennellyt samassa seurakunnassa aiemmin kappalaisena vuosina 2006–2011.
Paananen haluaa johtaa seurakuntaa niin, että se tekee entistä enemmän yhteistyötä.
– Välillä täällä on eletty vähän omassa bunkkerissa. Seurakunta voi avautua enemmän sekä Ruotsin kirkon suuntaan että muiden Ruotsissa vaikuttavien suomalaistahojen suuntaan.
Taustaltaan Martti Paananen on toimittaja. Hän on käynyt Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulun ja työskennellyt useissa lehdissä, viimeksi Apu-lehden toimitussihteerinä. 1980-luvun lopulla hän oli toimittajana Kotimaa-lehdessä.
Vuonna 2006 Paananen vihittiin papiksi. Hänen ensimmäinen työpaikkansa pappina oli Tukholman suomalainen seurakunta. Vuosina 2011–2016 Paananen työskenteli Suomen kirkon ulkosuomalaistyön palveluksessa Australian Sydneyssä.
Viime talvena hän palasi vaimonsa kanssa Ruotsiin.
– Olen nauttinut suunnattomasti vuodenajoista, kasvavasta pimeydestä ja siitä, että talvi kävi täällä Tukholmassa kylässä.
Tukholman seurakunnalla ainutlaatuinen asema
Tukholman suomalainen seurakunta on Ruotsin kirkon ainoa suomalainen seurakunta. Kaksikieliseen seurakuntaan kuuluu noin 8 000 ihmistä. Muu Ruotsin kirkon suomenkielinen työ toteutetaan eri puolilla maata osana ruotsalaisten paikallisseurakuntien toimintaa.
Tukholmassa seurakunnan oma kirkko ja toistakymmentä työntekijää tarjoavat ainutlaatuiset resurssit ruotsinsuomalaisten palvelemiseen. Yleisesti ottaen suomenkielisistä papeista on Ruotsin kirkossa pulaa. Paananenkin tiesi Australiasta lähtiessään, että työllistyisi helpommin Ruotsiin kuin Suomeen.
Seurakunnan kirkko sijaitsee aivan Tukholman kuninkaanlinnan naapurissa. Se on tällä hetkellä remontin takia suljettuna, ja seurakunnan toiminta on hajautettu toisiin kirkkoihin. Kirkko avataan käyttöön jälleen ensi kesänä.
Paananen oli poissa Ruotsista viitisen vuotta. Sinä aikana jotkin asiat ehtivät muuttua.
Paanasen mukaan esiin on noussut aiempaa useampia toisen sukupolven suomalaisia.
Suomenkielisten asema on parantunut myös lainsäädännöllisesti, Paananen sanoo. Vähemmistökieliä koskeva lakiuudistus tuli voimaan 2010. Sen jälkeen laki on edellyttänyt yhä useampaa kuntaa tarjoamaan palveluita suomeksi.
– Tämä on nostanut suomalaisten itsetuntoa. Ehkä nyt on helpompaa olla ruotsinsuomalainen.
Kuva: Linda Granback
Lue myös:
Kaksikielisistä papeista pula Ruotsissa
Tukholman suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöille potkuja