Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta käy parhaillaan neuvotteluja Ruotsin, Norjan, Saksan ja Britannian itsenäisten luterilaisten hiippakuntien kanssa. Tavoitteena on muun muassa ehtoollisyhteys.
Viime viikolla käydyissä neuvotteluissa olivat mukana Ruotsin lähetysprovinssi, Norjan evankelisluterilainen hiippakunta, Englannin evankelisluterilainen kirkko ELCE sekä tarkkailijan roolissa Saksan itsenäinen evankelisluterilainen kirkko SELK.
– En näe ehtoollisyhteydelle esteitä, mutta etenemisjärjestys on se, että ensin keskustellaan uskon kysymyksistä ja sen jälkeen käydään yhteiseen pöytään. Prosessi jatkuu, Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola sanoo Kotimaa24:lle.
Rekisteröityminen ei ajankohtaista
Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies sanoi Kotimaan haastattelussa viime vuonna, että hiippakunnan seurakunnissa keskustellaan jatkuvasti omaksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisestä.
– Ero näyttää kuitenkin vääjäämättömältä, mutta koska se tapahtuu, sitä en osaa sanoa, Soramies totesi.
Dekaani Juhana Pohjola on samoilla linjoilla. Juuri nyt asia ei ole erityisen ajankohtainen.
– Olemme tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Toimimme itsenäisinä luterilaisina seurakuntina. Meillä on itsenäinen kirkollinen rakenne, oma tunnustus ja järjestys. Emme ole osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rakennetta.
Rekisteröityminen ei Pohjolan mukaan vielä tee kirkkoa.
– Meidän näkökulmastamme Suomen evankelis-luterilainen kirkko edustaa murtunutta luterilaisuutta, jossa on osin luovuttu kirkon tuntomerkeistä. Se edustaa sekaoppia, hetero-ortodoksiaa, jossa hyvän opetuksen ohella sallitaan, suositaan ja levitetään Raamatun ja luterilaisuuden vastaisia opetuksia.
Pohjola sanoo, että evankelis-luterilaisen kirkon moniäänisyys on sekaäänisyyttä, joka saa pään sekaisin ja saattaa eksyttää kuulijan.
– Me omalta osaltamme tahdomme julistaa evankeliumia ehjänä ja täysimääräisenä. Kirkon jäsenyys on elämistä Kristus-yhteydessä ja jumalanpalvelusyhteydessä.
Lähetyshiippakunnan seurakuntiin kuuluu ihmisiä, jotka ovat myös evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseniä. Osa lähetyshiippakunnan kastamista lapsista liitetään myös paikallisiin luterilaisiin seurakuntiin.
– Kaikki kastetut on otettu vastaan seurakunnissa, jos vanhemmat ovat niin halunneet. Tiedossani ei ole, ettei näin tapahtuisi, Pohjola sanoo.
Kuva: Lähetyshiippakunta. Kuvassa itsenäisten luterilaisten hiippakuntien johtajien tapaaminen 13.4.
Lue myös: