Teologiselle alalle suuntautuvat ovat aiempaa enemmän sisällöllisesti kiinnostuneita oppiaineestaan ja uskontoa koskevista kysymyksistä. Teologinen koulutusala nähdään myös entistä käyttökelpoisempana työmarkkinoilla.
Naisten määrä teologiselle alalle hakeutuneiden keskuudessa on pysynyt vakaana 2000-luvulla. Naisten suuntautuminen alalle on kuitenkin miehiä monimutkaisempi prosessi, ja he painottavat kutsumusta enemmän tieteellistä suuntautumista, sisällöllistä kiinnostusta ja itsensä toteuttamista.
Tutkimuksen perusteella hengellinen kutsumus selittää vahvasti teologian opiskelijoiden uravalinnan varmuutta ja suuntautumista pappeuteen. Miehet ovat uskonnollisesti aktiivisempia ja korostavat hengelliseen kutsumukseen liittyviä motivaatiotekijöitä.
Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat korostavat Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoita enemmän hengellistä kutsumusta ja he ovat uskonnollisesti aktiivisempia. Itä-Suomen yliopistossa myös opiskelijoiden ammatillinen identiteetti on selkein ja pysyvin.
Teologian opiskelijoissa on muihin aloihin verrattuna vähemmän suunnitelmallisesti opintoihin suuntautuneita. Yksi keskeinen opintoja viivästyttävä tekijä on klassisten kielten vaikeus, joka on ohjannut opiskelijoita luopumaan kirkon tehtäviin valmistavasta opintolinjasta.
Teologiselle alalle hakeutuneiden määrä on laskenut kaikissa kolmessa teologeja kouluttavassa yliopistossa 2000-luvulla. Taustalla voi olla esimerkiksi kirkon aseman muutos ja sen henkilökohtaisen merkityksen väheneminen.
Teologiksi kasvamassa -Koulutusalan valinta, opiskeluprosessi ja ammattiin suuntautuminen julkaistaan Kuopion Kirkkopäivillä 17.5.2013.