Kalle Kuusimäki, onko sosiaalityö hylännyt osan asiakkaistaan kirkkojen varaan?
– En sanoisi, että sosiaalityö olisi hylännyt asiakkaitaan, mutta ihminen hakeutuu mieluummin sinne, missä on ihminen tavattavissa. Diakoniatyössä, vaikka siinäkin toki on tapahtunut ”virkamiesmäistymistä”, on kuitenkin ollut enemmän byrokratiavapaata tilaa. Tässä meidän täytyy kuitenkin sekä sosiaali- että diakoniatyössä edelleen parantaa. Huolissani olen kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, siis niistä jotka eivät osaa eivätkä jaksa ottaa yhteyttä sen enempää sosiaali- kuin diakoniatyön suuntaan, Kuusimäki sanoo.
Kuusimäki kommentoi THL:n tutkimusta todeten, että toimeentulotuki on vain yksi työkalu sosiaalityön työkalupakissa. Sitä pitäisi pystyä käyttämään osana kokonaisuutta, jonka ytimessä on asiakkaan kunnollinen kohtaaminen ja tukeminen.
– Kirjallisten lomakkeiden täyttö ja käsittely ei ole sitä. Toki joillekin se voi olla ihan riittävä.
Kuusimäki pitää diakonian vahvuutena sitä, että siinä on tilaa ihmisen kohtaamiseen, ihmisestä ja hänen elämäntilanteestaan kiinnostumiseen.
– Toki on myös diakoniassa riski, että tyydytäänkin rahan jakamiseen, etenkin jos tuntuu, että aika ei riitä kunnolliseen kohtaamiseen.
– Niin sosiaali- kuin diakoniatyössä kyllä hyvin ymmärretään, että avainasia on ihmisten välinen kasvokkainen kohtaaminen ja siinä luottamuksellisen suhteen syntyminen. Ja että tämä edellyttää kokonaisvaltaista ja dialogista työotetta. Kun tuo luottamus työntekijän ja asiakkaan välillä on syntynyt, sen varaan voi sitten rakentaa kestävää ohjausta ja hyvinvoinnin rakentamista. Jostain syystä tätä ”ihmisintensiivistä” ajattelua on kuitenkin vain niin kummallisen vaikea pitää päätöksenteon ja oman toiminnan keskiössä.
Lue myös: Toimistotyönä tehty etuuskäsittely syrjäyttää
Ilmoita asiavirheestä