Kuntavaalien ehdokkaina on runsaasti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien työntekijöitä. Kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin on pyrkimässä yhdeksän kirkkoherraa, 59 muuta pappia, 43 suntiota ja seurakuntamestaria, 32 diakoniatyöntekijää, 28 nuorisotyönohjaajaa, 13 kanttoria sekä seitsemän lastenohjaajaa, johtavat viran- ja toimenhaltijat mukaan luettuina. Kaikkiaan kirkon työntekijöitä on ehdolla hieman yli 200, noin prosentti kirkon viran- ja toimenhaltijoiden määrästä.
Myös eläkkeellä olevien pappien kiinnostus kunnallispolitiikkaan on runsasta: heitä on ehdokkaina 37, enemmän kuin muiden kirkollisten ammattiryhmien eläkeläisiä yhteensä.
Kirkon nykyistä tai eläkkeellä olevaa työntekijää on mahdollista äänestää kaikkiaan 161 kunnassa tai kaupungissa eli noin 55 prosentissa kunnista, joissa kunnallisvaalit toimitetaan. Ahvenanmaan kunnat eivät ole mukana kunnallisvaaleissa, sillä niiden luottamushenkilöt valitaan maakuntapäivävaalien yhteydessä.
Evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden kiinnostus kunnallispolitiikkaan lähtemiseen on hyvin maltillista verrattuna vapaisiin suuntiin. Niiden sadoista pastoreista on kunnallisvaaliehdokkaina kolmisenkymmentä, melkein kaikki Suomen Kristillisdemokraattien ehdokaslistoilla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa on noin 2 500 pappia, joista ehdokkaina on 68.
Keskusta vetää eniten puoleensa kirkon työntekijöitä
Ehdokkaina olevista kirkon työntekijöistä noin 26 prosenttia on Keskustan ehdokaslistoilla. Puolue on vetänyt puoleensa erityisesti suntioita ja seurakuntamestareita, mutta myös diakoniatyöntekijöitä. Herätysliikkeillä lienee oma vaikutuksensa puolueen korkeaan kannatukseen, sillä se on perinteisesti ollut vahvoilla niillä alueilla, joilla lestadiolaisuuden eri suunnat vaikuttavat.
Toiseksi suurin osuus kirkon työntekijöistä on Kristillisdemokraattien listoilla, 22 prosenttia. Puolue on saanut riveihinsä erityisesti pappeja ja nuorisotyönohjaajia. Lisäksi kirkon tehtävistä eläkkeelle jääneistä ehdokkaista peräti 42 prosenttia on kristillisdemokraattien listoilla. Puolue teki 1970-luvulla yhteistyötä joidenkin viidesläisten järjestöjen kanssa, millä voi olla oma vaikutuksensa.
Ehdokkaina olevista kirkon työntekijöistä on Kokoomuksen ehdokaslistoilla 17 prosenttia. Puolue on suosituin pappien joukossa, ja yhdeksästä ehdokkaana olevasta kirkkoherrasta kuusi on sen listoilla.
Sosialidemokraattien ehdokaslistoilla on kirkon työntekijöistä lähinnä pappeja, diakoniatyöntekijöitä sekä suntioita ja seurakuntamestareita. Ehdokkaina olevista kirkon työntekijöistä 13 prosenttia on SDP:n ehdokaslistoilla.
Vihreällä liitolla on listoillaan noin kymmenen prosentin osuus ja Vasemmistoliitolla alle kolmen prosentin osuus ehdokkaina olevista kirkon työntekijöistä, molemmilla lähinnä pappeja ja diakoniatyöntekijöitä. Perussuomalaiset on saanut ehdokkaikseen viisi prosenttia ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue kaksi prosenttia ehdokkaina olevista kirkon työntekijöistä.
Sekä Suomen Kommunistisella Puolueella että uudella Feministisellä puolueella on kummallakin ehdokaslistoillaan yksi kirkon työntekijä. Puolueisiin sitoutumattomilla paikallisilla listoilla on yhteensä neljä kirkon työntekijää.
Lue lisää aiheesta tällä viikolla ilmestyvästä Kotimaasta.
Kuva: Jukka Granström. Kuntavaalijulisteita Kirkkonummen keskustassa.
Lue myös:
Kotimaan kuntavaalisarja: Saako uskonnon ja politiikan yhdistää?