Kommentti: Sisäinen syyttäjä vastustaa paastoa – siitä huolimatta kolme vinkkiä

Et sitten naurettavampaa paastonkohdetta keksinyt kuin makeiset! Ei se ole naurettava, ei yhtään sen enempää kuin mikään mukaan. No huh, huh. Ei ole sen jalompaa paastota lihasta kuin lakritsasta. Ei vai!

Päässäni soivat vieläkin tuon vuosien takaisen pohdinnan äänenpainot. Paastosin monena vuonna peräkkäin makeisista. Sitten jäi koko paasto. Tilalle tuli huono omatunto, sisäisen syyttäjän virnuilu: luuseri, et viitsi edes yrittää.

Nyt loppuu virnistely. Aion paastota jostain. Makeiset ovat hyvä valinta, joo, mutta lihasta paastoaminen on klassisempaa ja vieläpä trendikästä. Täysvegaaniksi en usko pystyväni, vaikka vegeruoka mainiota onkin.

Jääkööt siis liha. Tarkoittaahan laskiaiskarnevaali jäähyväisten jättämistä lihalle. Carne vale.

* * *

Tiedän kokemuksesta, että sisäinen syyttäjä, huonon omantunnon pikku-ukko, tulee seuraavan seitsemän viikon aikana selittämään, että paastolla ei ole väliä, että ainakaan sillä ei ole luterilaisuudessa kovin kummoista hengellistä merkitystä.

Ukkeli on oikeassa. Luterilaisuus kuittaa paaston puheella. Kirkoissa puhutaan enemmän paastosta perinteessä kuin nykyhetkessä.

Sen kertominen julkisuudessa, että paastoaa, on tyhmää ja röyhkeää, ukkeli sanoo ja nauraa ivallisesti: Pukeudu saman tien säkkiin ja saarnaa kadunkulmissa: katsokaa kaikki, minä en syö sitä enkä tätä!

Tämän sisäisen dialogin käyminen edeltäkäsin on ikään kuin kuivaharjoittelua tulevia kiusauksia varten.

Enkä ole reissullani yksin. Tukea aatoksilleni saan Ekopaasto-kampanjasta.

* * *

Paastolle löytyy monta syytä ja perustetta. Alkaen terveydestä ja päätyen teologisiin virityksiin. Löytyy sekä hyviä että ei ehkä niin hyviä syitä. Yksityisiä ja yleisiä.

Itselleni paastossa on päällimmäisenä kyse arjen itsestäänselvien tapojen ja sidonnaisuuksien paljastumisesta. Kun paastosin makeisista, hämmästyin kuinka paljon niitä oli joka puolella tarjolla.

* * *

1. Oli paastokohteesi, -tyylisi tai -tapasi millainen hyvänsä, tee se vapaasti, ilman pakonomaista pinnistelyä.

2. Keskustele paastosta. Ota asia puheeksi. Kysele. Voit törmätä kiinnostaviin asenteisiin tai saada hyviä vinkkejä.

3. Ole utelias paastomatkasi ja itsesi suhteen. Ole hereillä.

* * *

Kirkkovuoden mukainen paasto alkaa tuhkakeskiviikkona 1.3. ja päättyy 30.4. saakka.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Paavin paastoviesti: Otollinen aika tehdä laupeudentöitä

Ekopaasto haastaa kokeilemaan ekologisia ruokatapoja

Yli 150 000 suomalaista paastoaa uskonnollisista syistä

Edellinen artikkeliKysely: Porvoon hiippakunnan papit eivät luopuisi vihkioikeudesta
Seuraava artikkeliKolmannen polven luottamushenkilö jännittää uuden avioliittolain seurauksia

Ei näytettäviä viestejä