Kommentti: Olen kuunnellut kirkollis­­kokouksen avioliitto­­keskustelut vuodesta 2016, ja tällä kertaa jokin oli toisin

Kirkolliskokous Turun kristillisellä opistolla toukokuussa 2022. Kuva: Pasi Leino

Kirkolliskokous äänesti tällä viikolla taas avioliitosta. Jos et hahmota, mitä tämänkertainen äänestys tarkkaan ottaen koski, et ole ainoa.

Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä on viime vuosina äänestetty kirkolliskokouksessa monesti. Hallinnollisia käänteitä on riittänyt. Suuri yleisö, siis tavalliset ihmiset, joita päätökset koskevat, ovat pudonneet kärryiltä jo ajat sitten.

Nyt voimat tuntuvat olevan vähissä edustajillakin.

***

Mistä sitten oli tällä kertaa kyse?

Kirkolliskokouksen perustevaliokunta, joka käsittelee kirkon uskoa ja oppia koskevia kysymyksiä, sai tällä viikolla valmiiksi mietinnön viime elokuussa jätetystä edustaja-aloitteesta. Aloitteen otsikko oli "pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta". Aloitteen oli allekirjoittanut yli 40 edustajaa.

Tämän viikon keskiviikkona kirkolliskokous keskusteli mietinnöstä ja päätti äänestyksen jälkeen lähettää sen tiedoksi piispainkokoukselle. Äänet jakautuivat 59–43, yksi äänesti tyhjää.

Lisäksi kirkolliskokous päätti pyytää piispainkokousta jatkamaan sitä työskentelyä, jota se esitteli kirjeessään kirkolliskokoukselle vuonna 2020. Kirjeestä voit lukea lisää täältä.

***

No mikä oli nyt valmistuneen mietinnön anti?

Valiokunta halusi palauttaa asian piispojen vastuulle. Mietinnössä toivotaan, että piispat löytäisivät tien lukkiutuneesta nykytilanteesta eteenpäin. Mietintöön voit tutustua täällä.

Poikkeuksellista oli, että valiokunta ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen edes siitä, mitä sen tekemä esitys tarkoittaa. Tarkoittaisiko esityksen hyväksyminen, että kirkolliskokous käytännössä päättäisi laajentaa kirkon avioliittokäsitystä? Tämä vaatisi äänestyksessä kolmen neljäsosan määräenemmistön.

Vai tarkoittaisiko esityksen hyväksyminen epämääräisempää toimeksiantoa piispoille jatkaa avioliittokysymyksen käsittelyä niin, että kiistaan löytyisi ratkaisu? Tällöin esitys ei edellyttäisi kolmen neljäsosan enemmistöä nyt, vaan vasta sitten, jos piispainkokous esittäisi avioliittokäsityksen laajentamista.

Voittanut tulkinta oli jälkimmäinen. Kaikki eivät sitä purematta nielleet.

***

Vuosien kuluessa kirkolliskokouksen keskustelu avioliitosta on siirtynyt ideologisesta väittelystä ja paatoksesta yhä pidemmälle politikointiin ja hallintopallotteluun toimielimeltä toiselle. Asetelmat ovat lukossa. Kirkon avioliittokannan laajentajilla on kirkolliskokouksessa enemmistö, mutta ei opin muuttamiseen tarvittavaa kolmen neljäsosan enemmistöä. Siitäkin ollaan luonnollisesti eri mieltä, onko avioliitto oppikysymys.

Jokainen kirkolliskokouksessa tietää, mille puolelle kukin edustaja asiassa sijoittuu. Perustevaliokuntakin jakautui.

Asian siirtämistä piispoille kannattivat valiokunnassa puheenjohtaja, piispa Matti Repo sekä piispat Jari Jolkkonen ja Bo-Göran Åstrand. Pappisedustajista valiokunnan enemmistön kannalla olivat Jukka Hautala, Aila Kemppainen, Markku Orsila, Tapani Rantala ja Heidi Zitting sekä maallikkoedustajista Olli Löytty, Hanna Mithiku ja Päivi Raunu.

Asian jättämistä raukeamaan kannattivat valiokunnassa pappisedustajat Sammeli Juntunen, Erkki Koskenniemi, Niilo Räsänen ja Pauli Niemelä sekä maallikkoedustajat Erkki Puhalainen, Soili Haverinen ja Eeva-Riitta Hahtola.

Heidän mielestään piispainkokousta olisi vain pitänyt pyytää "jatkamaan työskentelyä kirkollisen yhteyden säilyttämiseksi eri avioliittonäkemyksistä huolimatta".

Valiokunnan konservatiivisiipi piti eriävässä mielipiteessään aloitetta ongelmallisena sekä hallinnollisesti että teologisesti. Heidän mukaansa se on Raamatun ja luterilaisen opin vastainen.

Epäluulo aloitteen tarkoitusperiä kohtaan oli syvää ja ilmeistä. Äänestykseen vastaesityksen tehneen Sammeli Juntusen mielestä valiokunnan aikaansaama mietintö oli vaatimaton ja outo.

Lopputulos siis oli, että kirkolliskokous hyväksyi valiokunnan esityksen. Siinä piispainkokoukselle lähetetään tiedoksi aloite, jossa piispoja pyydetään valmistelemaan esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta.

– Jos rehellisiä ollaan, kyseessä ei ole pyyntö jatkaa keskustelua vaan pyyntö valmistella esitys, Sammeli Juntunen sanoi kirkolliskokouksen keskustelussa.

Piispoista konservatiivien vastaesitystä kannattivat täysistunnon äänestyksessä Seppo Häkkinen ja Matti Salomäki.

***

Avioliittopallottelu vetäytyy yhä pienempiin kuvioihin kirkon sisäpiiriin. Samaan aikaan osa seurakunnista avaa tilojaan myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Arki erkaantuu entistä kauemmas ylätason päätöksenteosta.

Olen seurannut kaikki kirkolliskokouksen avioliittokeskustelut vuodesta 2016 lähtien. Nyt todistin ensimmäistä kertaa aiheen käsittelyä niin, ettei se venynyt useammalle päivälle ulottuvaksi kiihkeäksi puhemaratoniksi.

Tämä ei tarkoita, että puolet lähenisivät toisiaan. Piispa Matti Repo totesi olleensa kirkolliskokouksessa 20 vuotta ja koko sen ajan perustevaliokunnassa.

– Tässä asiassa erot ovat voimakkaammat kuin missään muussa ja ne voimistuvat yhä ja heijastuvat muidenkin asioiden käsittelyyn, perustevaliokunnan puheenjohtajana toimiva Repo sanoi.

Toki puheenvuoroja käytettiin nytkin. Eeva-Riitta Hahtola sanoi, ettei ole oikea aika kääntyä piispojen puoleen, sillä kirkolliskokous ei ole tehnyt päätöstä kirkon avioliittokäsityksen muuttamisesta. Soili Haverinen esitti ääneen epäilyksen siitä, yritetäänkö järjestelyllä väistää kolmen neljäsosan enemmistö.

Tapani Rantala sanoi, että jos kivi on kengässä, sen pelkkä kääntely ei auta. Hänen mukaansa aloite on hätähuuto piispainkokoukselle sen puolesta, että asiaan kaivataan parempaa ratkaisua kuin on tehty.

Kaikesta välittyi se, että edustajatkin alkavat olla väsyneitä. He tietävät, että mitään uutta kuultavaa ei ole.

Kaikki on jo sanottu.

Oikaisu 7.5.2022 kello 19.50. Tarkennettu edustaja Eeva-Riitta Hahtolan puheenvuoron sanamuotoa. Hän sanoi, että kirkolliskokous ei ole tehnyt päätöstä "kirkon avioliittokäsityksen muuttamisesta". Aiemmin Hahtolan puhetta lainanneessa kohdassa oli sanamuoto "kirkon avioliittokäsityksestä".

Oikaisu 6.5.2022 kello 21.45. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, valiokunnan enemmistön mukaisesti äänestänyt Aila Kemppainen on kirkolliskokouksen pappisedustaja, ei maallikkoedustaja.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Kommentti: Olen kuunnellut kirkolliskokouksen avioliittokeskustelut vuodesta 2016, ja tällä kertaa jokin oli toisin