Kolumni: Suurten kriisien keskellä kannattaa puhua totta mutta rohkaista

Maailma ympärillämme on yritettävä nähdä sellaisena kuin se todellisuudessa on. Se ei ole epätoivon lietsomista. Se on pohja tervehtymiseen, nousuun, kestävään uuteen.

Kuljemme kriisistä toiseen. Näin se vain on, vaikka ihmiskunnan elämä on Hans Roslingin, Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin mainion kirjan Faktojen maailma (2019) mukaan kulkenut monessa suhteessa jättiläisaskelin hyvään suuntaan. 
Tottahan sekin on.

***

Ainakin kolme isoa kriisiä saartaa meitä ja kaikkia.

Media selostaa päivä päivältä koronatilanteesta ja sen vastaisesta taistelusta. Eipä ole juurikaan muita uutisasioita. Näissä merkeissä se kevät vierähtääkin.

Koronavirus koettelee meitä pitkähkön ajan. Joudumme sopeutumaan arkielämän rajoituksiin. Poikkeustilanne kertoo yhdellä sanalla, millaista elämämme nyt on. Eikä ole varmuutta siitä, millaiseen elämään kuljemme koronaepidemian laannuttua. Siihen toki voimme vaikuttaa.

Talouden kriisi kulkee koronan kintereillä. Maailman talouden vauhti hiljentyi jo ennen koronan vyöryä, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa mittavat talouden elvytystoimet ympäri maailmaa. Suomessakin miljardi poikineen suunnataan yritysten toimintaan ja kansalaisten toimeentulon turvaamiseen. Velkaantumisen vauhtia ei hädän keskellä kysellä. Sen selvittäminen aikanaan ei ole yksinkertaista.

Ilmastokriisi on hallinnut kiihtyvästi elämäämme jo vuosia. Tämä on jäänyt koronakriisin alle toistaiseksi ainakin julkisuudessa. Talouden elvytyspolitiikka on viisasta viritellä tukemaan ilmaston lämpenemisen vastaista kamppailua, toivottavasti kaikkialla, muuallakin kuin meillä.

***

Kriisit koettelevat ihmisten ja yhteiskunnan kesto- ja elpymiskykyä, resilienssiä. Kriisien yli on sinniteltävä – ja kyllä siinä onnistutaankin. Ruokaa, energiaa, vettä sekä lääkkeitä ja lääketarvikkeita tarvitaan kaikkialla. Sovintohenkeä puolestaan kysytään, kun koittaa jälkiselvittelyjen aika.

Äkkiä iskenyt välttämätön sopeutuminen erikoisiin oloihin merkitsee erittäin monelle myös henkistä kriisiä. Eristyksessä viikosta toiseen elävälle korona nostattaa ymmärrettävästi ahdistusta ja toivottomuutta ilman varmaa tietoa poikkeusaikojen päättymisestä. Jos maali näkyisi, se helpottaisi. Ei auta muu kuin ottaa päivät kerrallaan ja viikot yksitellen.

Koulujen opetuksessa olisi paikallaan käsitellä aikamme kriisejä ihan omana pysyvänä teemanaan. Suomenkin historiassa on monia esimerkkejä, maailman kriiseistä puhumattakaan. Selviytymistarinat opettavat ja antavat perspektiiviä. Sieto- ja elpymiskykyä vahvistaa, jos tietää edes jotakin kriiseistä ja niihin varautumisesta.

Kokenut vaikuttaja kiteytti aikoinaan neuvonsa vaikeiden aikojen kestämiseen: Puhukaa totta mutta rohkaiskaa.

Kirjoittaja on ministeri.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös Seppo Kääriäisen muita kolumneja:

Kolumni: Kansakunta tarvitsee sopimisen taitoja ja tahtoa

Kolumni: Kritiikki on eri asia kuin mälvääminen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliNeljä suomalaista kirkkoa voittoisan lumilautavideon näyttämönä – yhden katolta hypätään
Seuraava artikkeliSuomen Pipliaseura sai kiinalaisilta kristityiltä paketillisen hengityssuojaimia

Ei näytettäviä viestejä