Suomi tunnetaan sopimusyhteiskuntana. Sillä viitataan lähinnä työmarkkinaneuvotteluihin ja -sopimuksiin.
Meneillään ovat lakkojen ja lakkouhkien sävyttämät työehtosopimusneuvottelut. Hoito-, hoiva- ja opetusalojen neuvotteluista ennustellaan poikkeuksellisen vaikeita.
Tammikuun 23. päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta niin sanotusta tammikuun kihlauksesta. Työnantajat tunnustivat tuolloin työntekijäjärjestöt tasavertaisiksi neuvottelu- ja sopimiskumppaneiksi. Tämä tapahtui keskellä talvisotaa.
Historiallinen kihlaus jäi yllättävän vähälle huomiolle. Tasavertaista sopimista tarkoittanut kädenlyönti olisi ansainnut näyttävänkin puntaroinnin sopimisen vuosikymmenistä ja ennen muuta tulevaisuudesta. 80 vuoden takainen sosiaaliministeri K. A. Fagerholm luonnehti kihlausta: ”Sopimus on eräs puhuvimpia todistuksia kansamme kyvystä koota hädän keskellä voimansa.”
Ministerin kiteytys osui naulan kantaan.
***
Sopimisen kulttuuri on koulun ja sivistyksen rinnalla tärkein selitys kansakunnan olemassaololle ja menestymiselle niin, että olemme maailman kärkeä niin monessa.
Kaikki isot yli vaalikausien menevät asiat on syytä valmistella ja sopia mahdollisimman laajalla pohjalla. Silloin niistä tulee oikeudenmukaisia ja kestäviä.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on hoidettu sotien jälkeen hyvillä tuloksilla laajan yhteisymmärryksen pohjalta. Sote- ja sotu-uudistukset onnistuvat vain laajapohjaisella sopimisella. Hallituksen ja opposition raja on ylitettävä ennakkoluulottomasti aina, kun asiat sitä vaativat.
***
Kaikki hyvätkin asiat edellyttävät ajantasaistamista. Kun tämänkertaiset tes-neuvottelut on saatu satamaan, on perusteltua käydä ennakkoluuloton keskustelu sopimismenettelyjen uudistamistarpeista. Kysymys on keskinäisen luottamuksen vahvistamisesta.
Työelämä on kiivaassa muutoksessa. Julkisuudessa on kerrottu paikallisesta ja työpaikkakohtaisesta sopimisesta valtakunnallisista järjestöistä piittaamatta, kaikessa hiljaisuudessa. Elävä elämä hakee omat kulku-uomansa aikansa eläneiden käytäntöjen ohi.
Eteneminen paikallisessa sopimisessa vaatii kärsivällisiä keskusteluja osapuolten välillä. Itse suunnasta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kun sopiminen sujuu ja tuloksia syntyy, se samalla vahvistaa sopijoiden asemaa.
***
Varmuuden vuoksi totean, että uudenlaisen sopimisen tahtoa tarvitaan toki muuallakin kuin työmarkkinoilla.
Kansakunta kohtaa 2020-luvulla vaikeita ongelmia, hankaliakin yllätyksiä. Niiden hallitsemiseen meiltä kysytään sopimisen taitoja.
Kirjoittaja on ministeri.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös Seppo Kääriäisen muita kolumneja:
Kolumni: Kritiikki on eri asia kuin mälvääminen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.