Kolumni: Maailmanlaajuisia yllätyksiä iskee elämäämme vastakin

Kansalaisia rohkaistaan kulkutaudin keskellä lentävällä lauseella: ”Kyllä tästä selvitään”. Yle sitä viljelee erityisesti. Se on naseva pelkistys. Ja tottahan se onkin.

Kulkutaudin leviämistä on estetty rajoituksilla. Siinä on toistaiseksi onnistuttu. Nyt rajoituksia on alettu purkaa. Niiden höllentäminen ei tarkoita paluuta aikaan ennen pandemiaa. Vaara ei ole ohi. Ainakaan henkilökohtaisia vastuita ei saa purkaa. Käsiä pitää pestä tuhkatiheään, ja turvavälit on muistettava.

Kulkutautia ei pidä päästää riehumaan uudelleen. Se on lopun perin jokaisen kansalaisen vastuulla.

Yhteiskunnan kesto- ja toipumiskyky, resilienssi, on noussut avainasiaksi kulkutaudin kukistamisessa ja ikävien seurausten korjaamisessa.

Kriisioloissa koetellaan niin kansalaisten kuin koko yhteiskunnan kestokykyä.

Kulkutaudin riskit ihmisen terveydelle, koronasta johtuva talouden ahdinko ja yhteiskunnan henkinen sekä sosiaalinen tila liittyvät toisiinsa kiinteämmin kuin ajattelemmekaan. Nämä kolme ovat yhtä aikaa toinen toistensa syitä ja seurauksia.

Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat yhteiskunnan kesto- ja toipumiskyvyn ytimessä. Erityisesti ruoka, energia ja vesi on saatava omasta takaa, mahdollisimman läheltä ja varmuudella kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuden perusasiat on pidettävä omissa käsissä.

Kesto- ja toipumiskyky ei ole joutunut ainakaan vielä äärimmäisen tiukille. Pitkään jatkuva pelkojen höystämä epävarmuus voi muuttaa tilannetta.

***

Ajatuskokeena voi miettiä, miten toimisimme, jos sähköt olisivat katkoksissa muutamankin vuorokauden tai jos Tanskan salmet olisivat tukossa niin, että meriliikenne meille ja meiltä ei toimisi muutamaan viikkoon.

Nämä esimerkit voi sivuuttaa käytännössä mahdottomina. Mieluummin kuin kohauttaa olkapäitään kannattaa miettiä ratkaisuja yhteiskuntaa lamauttavien yllätysten varalta. Nurkan takana meitä odottavat aina uudenlaiset yllätykset.

Monet sanovat vähän kyynisestikin, että muutokset yhteiskuntien toiminnassa ja ihmisten elämässä poikkeusolojen jälkeen ovat sittenkin vähäiset. Meno jatkuu kuten ennenkin, uskotaan ja väitetään. Jos on näin, näkymä on lohduton.

Maailmanlaajuisia ikäviä yllätyksiä pandemian muodossa tai muutoin iskee vastakin elämäämme. Ilmaston lämpeneminen ja kovan turvallisuuden vaatimukset eivät ole hävinneet minnekään.

Kestokyvyn vahvistaminen niin kansalaisen kuin koko yhteiskunnan vinkkelistä on syytä pitää koronanjälkeisten jälkipohdintojen kärjessä. Kun on keskinäistä luottamusta ja oikeudenmukaisuutta, on myös resilienssiä – ja vähemmän kaiken lamauttavaa pelkoa.

Kyllä kulkutaudista selvitään. Viisas varautuu seuraavaan vitsaukseen.

Kirjoittaja on ministeri.

Kuva: Jukka Granström

Lue Seppo Kääriäisen muita kolumneja:

Kolumni: Suurten kriisien keskellä kannattaa puhua totta mutta rohkaista

Kolumni: Kansakunta tarvitsee sopimisen taitoja ja tahtoa

Kolumni: Kritiikki on eri asia kuin mälvääminen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Ikäihmisille kuuluu oikeus tavata läheisiään
Seuraava artikkeliLähetysjuhlilla radiossa pohdittiin lähetystyön brändiä – ”Mielikuvan ja todellisuuden ristiriita esiin”

Ei näytettäviä viestejä