Kun Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta julkaisee uuden käännöksen Martti Lutherin
Vähästä Katekismuksesta, asiassa on oma mielenkiintonsa.
Mutta kun samassa kirjassa julkaistaan suomennettuna ja laajennettuna myös amerikkalaisen Missouri-synodin käyttämä Vähän katekismuksen selitys, joku ehkä poistaa kirkkopoliittisen varmistimen.
Uuden kokonaisuuden suomentajat ovat Samuli Siikavirta ja Risto Soramies.
Lutherin Vähän Katekismuksen käännös pohjautuu vuoden 1948 suomennokseen, jota käännöstyöryhmä on hieman muokannut. Lopputulos on kielellisesti hieman modernimpi katekismus.
Huomiota herättää, että huoneentaulujen raamatunkohdat ovat silti 1930-luvun raamatunsuomennoksesta. Eikö kieli vanhene samaa tahtia kaikissa hiippakunnissa?
Verrattuna vuoden 1948 Kristinoppiin Missouri-synodin katekismuksenselitys on huomattavan laaja. Siinä on kaikkiaan 306 kysymystä vastauksineen ja raamatunkohtineen.
Joukossa on lukuisien aivan perinteisten opinkohtien selityksien ohessa muutamia tietolaatikon kaltaisia ajankohtaisia erityisteemoja. Viidennen käskyn kohdalla käsitellään esimerkiksi myös abortti, eutanasia ja itsemurha. Kuudennen käskyn kohdalla käsitellään myös avioliittoa ja homoseksuaalisuutta.
Virkateologiaa ja ehtoollisyhteyden edellytyksiäkin selitetään. Niinpä niin.
***
Kaiken kaikkiaan tämä Katekismuksen selitys on hyvin perinteisesti ulospantua konservatiivista luterilaisuutta. Ajan riennosta kertoo, että vielä 50 vuotta sitten se ei olisi poikennut vastaavista suomalaisista editioista.
Sokerina pohjalla tähän katekismukseen on liitetty Augsburgin tunnustuksen virallinen suomennos.
Tähän pikku uutuuteen voi suhtautua kuin kirkkopolitiikkaan, tai kuin teologiaan ja opinselitykseen yleensä. Jälkimmäisessä katsannossa jokaiselle luterilaiselle skisman eri puolilla tekee joskus hyvää lukea myös sellaista kirjallisuutta, joka tulee oman teologisen kuplan ulkopuolelta.
Mutta. Oli aika, jolloin kirkolliset kirjat yhdistivät luterilaisia. Näyttää siltä, että olemme Suomessakin sanoneet ykseyden ajalle hyvästit. Kirkollisen yhtenäiskulttuurin sijaan on astunut teologinen monikulttuurisuus, josta monet uudet kirjatkin kertovat.
Kuva: Antti Berg
Lue myös:
Lähetyshiippakunnan Pohjola kirkon sateenkaarivihkimisistä: ”Tämä on eksytys ja luopumus”
Lähetyshiippakunnan Soramieheltä rajua puhetta piispoista – ”Pakanallinen käsitys avioliitosta”