Vaalikone kysyy, sopivatko kristilliset arvot poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Kysymys on herättänyt hämmennystä. En itsekään osannut päättää, mitä kannattaisi vastata, jotta kysymys toimisi riittävän tarkkana arvomittarina.
Näyttää näet siltä, että ”kristilliset arvot” yhdistetään yhä useammin kaikinpuoliseen konservatiivisuuteen ja jopa ahtaaseen kansallismielisyyteen. Siksi kirkon johdon ja teologien pitää olla valppaana muistuttamassa, mitä kristilliset arvot oikeasti ovat ja miten erottaa halpa kopio aidosta ja alkuperäisestä.
ENSINNÄKIN KRISTILLISENÄ arvona voi pitää radikaalia lähimmäisenrakkautta, joka kohdistuu myös muukalaisiin. Kyse on kirjaimellisesti universaalista projektista, sillä kirkon lähetysjärjestöt toteuttavat lähimmäisenrakkautta maapallon toisella puolella.
Yhä enemmän kuuluu äänenpainoja, joiden mukaan tulisi auttaa vain oman viiteryhmän jäseniä. Joillekin tämä tarkoittaa suomalaisia, joillekin kristittyjä. Tällainen puhe unohtaa kristillisen luomisuskon olennaisimman sisällön: jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, eikä siksi ole mitään perustetta erotella ihmisiä.
Toisena kristillisenä arvona nostaisin esiin kohtuullisuuden. Raamatussa varoitetaan rikkauksien haalimisesta. Kristillinen luostariperinne on ylläpitänyt vuosisatojen ajan evankelisen köyhyyden ihannetta.
Vaikka reformaatio hylkäsikin köyhyyttä ja perheettömyyttä ihannoivan luostarihurskauden, Martti Luther ei arastellut kritikoida kovin sanoin pidäkkeetöntä taloudellista voitonpyyntiä lähimmäisten kustannuksella.
Kristillistä kohtuuden näkökulmaa ja mammonan kritiikkiä tarvitaan nyt ympäristökriisin aikana tarkistamaan vallitsevaa ajatusmuotoa, joka perustuu taloudelliselle kasvulle.
EDELLÄ MAINITUT eettiset arvot löytyvät toki muistakin viisaustraditioista, eritoten buddhalaisuudesta. Koska sosiaalieettinen vastuuntunto heikommista ei ole yksin kristinuskon omaisuutta, kristityt voivat edistää yhteistä hyvää muiden hyvän tahdon ihmisten kanssa.
Vaikka evankeliumi ei käänny suoraan yhteiskuntapoliittiseksi ohjelmaksi, arvopohja on kirkas: kaikissa asioissa pitää lähteä kaikista heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta liikkeelle.
Ajatuskokeena voikin pohtia, miten konkreettinen politiikka vaikuttaa vaikkapa syrjintää kokevien transsukupuolisten, pohjalle pudonneiden huumenuorten tai ihmiskaupalle alttiiden paperittomien elämään. Siinäpä todellinen testi koskien sitä, perustuuko politiikka kristillisille arvoille.
Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain
Kolumni: ”Kristilliset arvot” yhdistetään kaikinpuoliseen konservatiivisuuteen ja jopa ahtaaseen kansallismielisyyteen