Kaksi vuosisataa sitten, vuonna 1823, julkaistiin monivuotisen työn jälkeen ensimmäinen modernina pidettävä ja laajalti vaikuttanut kiinankielinen raamatunkäännös. Asialla olivat lähetystyöhön lähteneet englantilais-skotlantilainen presbyteeri Robert Morrison ja skotlantilainen kongregationalisti William Milne.
Kristillisen kirkon leviäminen kiinalaisten keskuuteen on ollut pitkä ja monimutkainen tarina. Mutta edellä mainitut lähetystyöntekijät ja muut heidän kaltaisensa tiesivät, mitä tekivät: he avasivat Jumalan sanaan tutustumisen mahdollisuuden maailman puhutuimman kielen käyttäjille.
Sittemmin kiinaksi on toki tehty muitakin raamatunkäännöksiä.
JOS OTSIKON kiinalaiset karaktäärit (”Shèngjīng”, ”Pyhä Kirjoitus”) tuntuvat vaikeilta, niin juuri tuolta tuntuu kaikista ihmisistä, kun he näkevät Raamatun kielellä, jota he eivät ymmärrä.
Samoin kokee lukutaidoton pidellessään kädessään omallakin kielellään kirjoitettua kirjaa. Siksi Raamatun kääntäminen ja myös lukutaidon opetus ovat olleet teologian tekemisen ja kristinuskon levittämisen työkaluja kirkon pitkän marssin eri vaiheissa.
Raamatun heprean- ja kreikankielisille termeille sekä kirjan erilaisille konteksteille ja kirjallisuudenlajeille on ollut usein vaikea luoda mahdollisimman ymmärrettäviä vastineita. Mutta lopussa kiitos yleensä on seisonut. Käännöksien laadun punnitsevat lopulta niitä käyttävät kirkot ja kieliyhteisöt.
TEOLOGIAN OPINTOIHIN Suomessa ja monissa muissakin paikoissa ovat kauan kuuluneet Raamatun alkukielien opinnot. Nuo kielet eivät ole ihan helppoja, mutta kun niihin pääsee sisälle, Raamattua alkukielillä lukeva tekee joka sivulla paitsi filologisia, myös teologisia löytöjä.
Kuitenkin omankielinen Raamattu on ollut suomalaisillekin aivan välttämätön, vaikka miltä kantilta katsottuna. Luterilaista kirkkoa ja kulttuuriamme on vaikeaa kuvitella ilman sitä.
Raamatun kääntäminen kaukaisille kielille on varsinkin protestanteille hyödyllinen muistutus myös siitä, että kristinusko syntyi Aasiassa, varttui Välimeren kulttuurissa ja teki keski-ikäisen elämänmuutoksen vasta reformaatiossa. Kyse ei siis ole vain eurooppalaisesta tai länsimaisesta uskonnosta.
Liekö enne, mutta maailman suurin Raamattujen painotalo sijaitsee nykyisin Kiinan Nanjingissa. Rakastakaamme Suomessa ja lännessä omaa kristillistä ja teologista perintöämme ja pitäkäämme siitä uusien polvien vuoksi hyvää huolta. Mutta globaalin kristinuskon tulevaisuus ratkaistaan muualla.
Evankeliumi on päässyt irti ja istuttaa itsensä yhä uusien kielien puhujien keskelle.
Jussi Rytkönen
Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!