Miksi Greta Thunbergia kutsutaan somessa ja kolumneissa messiaaksi tai ilmastouskonnon profeetaksi? Tätä selvitettiin Helsingin ja Turun yliopiston uskontotieteen tutkijoiden julkaisemassa tutkimusartikkelissa ”Greta Thunbergin kultti” – ilmastoaktivismin delegitimointi uskonnollistamalla.

– Kyse on ilmastoaktivismin delegitimoinnista eli oikeutuksen kiistämisestä, sanoo yksi artikkelin kirjoittajista, filosofian tohtori Jere Kyyrö.

Tutkimusaineisto koostui Suomessa vuosina 2019–2021 julkaistuista uutisjutuista, kolumneista ja puoluemateriaalista. Esimerkkejä ilmastoaktivismin uskonnollistamisesta löytyy poliitikkojen puheista, mutta myös puolueisiin sitoutumattomien kolumnistien teksteistä.

– Ei ole erityisen yllättävää, että juuri perussuomalaiset näkevät kansainvälisen, nuoren naisen johtaman liikkeen sosiaalisena ongelmana.

”Ilmastouskonnosta” on puhunut esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Hän viittasi ilmastokeskusteluun liittyvään pelon lietsontaan ja syyllistämiseen, joka Purran mukaan kohdistuu erityisesti nuoriin.

– Ilmastopuheen leimaaminen pelotteluksi on itsessäänkin pelottelua, väittää Kyyrö.

Kyyrön mukaan näiden puheitten tarkoitus ei ole argumentoida tai vaikuttaa vastapuolen näkemyksiin.

– Kyse omien joukkojen voimaannuttamisesta. Uskonnollistaminen sopii hyvin yhteen perussuomalaisten punavihreitä vastustavan identiteettipolitiikan kanssa.

Ilmastoaktivistit ovat Kyyrön mukaan osalle poliitikoista kiitollinen maali.

– Tässä on nyt kerrankin selkeä vastapuoli, joka uhkaa meidän elämänmenoamme, bensankulutusta ja lihansyöntiä. Kun vastapuolen keulahahmo on vielä nuori nainen tai tyttö, ilmastoaktivistit ovat hyvä vihollinen.

Uskonnollistaminen maalaa samalla ilmastoaktivismista kuvaa epätieteellisenä ja kehittymättömänä. Kyyrö viittaa esimerkkinä Yleisradion julkaisemaan Jari Ehrnroothin kolumniin, jossa verrataan nuorten ilmastoaktivismia luonnonuskontoon.

”Luonnonpalvonta sopii alkuperäiskansoille, mutta tieteellisen maailmankuvan jalostama korkeakulttuuri kohoaa aistilumouksen yläpuolelle”, Ehrnrooth kirjoitti.

– Tässä halutaan piilottaa se tosiasia, että ilmastoaktivistit itse perustavat näkemyksensä nimenomaan tieteellisen tutkimuksen tuloksiin.

ONKO ILMASTOAKTIVISMI sitten uskonto ja Greta Thunberg sen profeetta? Sitä tutkimusryhmä ei pyrkinyt selvittämään.

– Uskonnollistaminen on tunnistettava ilmiö, jota esiintyy myös muualla kuin Suomessa.

Kyyrön mukaan retoriikka on ”tuontitavaraa”, eikä se aina kovin hyvin istu Suomen uskonnolliseen maisemaan.

– Tässä puhutaan sellaisesta uskonnollisuudesta, joka on suomalaiselle yhteiskunnalle hyvin etäistä, niin ajallisesti kuin maantieteellisestikin.

– Puheissa ovat esillä katolisen perinteen Orleansin neitsyt, pyhimyskultti, ristiretket ja inkvisitio. Ilmastoaktivismin vastustajat haluavat nähdä itsensä jumalanpilkasta syytettynä Galileo Galileina, joka uskaltaa nousta vastustamaan kirkkoa.

Puhe kulteista puolestaan liittyy Kyyrön mukaan Yhdysvalloissa 1970-luvulla alkaneeseen ”antikulttiretoriikkaan”.

– Jenkeissä oli noussut uusia uskonnollisia liikkeitä, joista osaan liittyi vahva johtajia ja myös väkivaltaa ja väärinkäytöksiä. Suomen uskonnolliselle kentälle tällainen liikehdintä ja sen vastustus on ollut vieraampaa.

Teema ei liity pelkästään ilmastoaktivismiin. Muitakin poliittisia vastustajia pyritään uskonnollistamaan.

– Yhdysvalloissa Donald Trumpin vastustajat ovat pitkään puhuneet hänen kannattajistaan kulttina. Vastustajista maalataan kuvaa jonkinlaisen hurmoksen kannattelemasta, helposti ohjailtavasta massasta. Trumpin kannattaminen esitetään lähtökohtaisesti epärationaalisena.

Tähän liittyy myös toisen osapuolen esittäminen naurunalaisena.

– Trumpin kannattaminen on jatkuva pilkan kohde. Suomessa samaa tehdään ilmastoaktivistien ohella myös esimerkiksi perussuomalaisten peruskannattajajoukolle.

USKONNOLLISTAMINEN JA kulttipuhe kertovat myös uskonnon paikasta yhteiskunnassa.

– Tässä näkyy selvästi jako hyvään ja huonoon uskontoon, Jere Kyyrö sanoo.

– Huonoa uskontoa on epätieteellinen taikausko, kahlitseva dogmaattisuus ja massoja ohjaava uskonnollisuus. Hyvä uskonto pysyy sille nyky-yhteiskunnassa varatulla paikalla. Se on yksityistä ja epäpoliittista.

Siis sellaista kuin Suomessa?

– Evankelis-luterilainen kirkko ei häiritse poliittista eliittiä eikä ole kymmeniin vuosiin näkyvästi osallistunut keskusteluun politiikan ytimeen kuuluvista kysymyksistä, kuten talouspolitiikasta.

1990-alun laman jälkeen piispakunta asettui vielä näkyvästi puolustamaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja vastustamaan leikkauksia. Piispojen kannanotto Kohti yhteistä hyvää sai paljon kritiikkiä myös poliitikoilta. Sen jälkeen puheet ovat olleet varovaisempia, yleisluontoisia muistutuksia heikomman suojelemisesta ja kehitysyhteistyön merkityksestä.

– Suomessa kirkko on yhteensopivampi kapitalismin kanssa, Kyyrö sanoo.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Uskonnollistamalla ilmastoaktivismia pyritään kiistämään sen oikeutus – Ilmiö paljastaa jotain uskonnon paikasta yhteiskunnassa