Tuleva pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetosi hallitusneuvottelujen päätteeksi tiedotustilaisuudessa kohtuuden puolesta. Hän toivoi myös kirkon johdolta viestiä kohtuudesta ja yhdessä veneessä olemisesta. Piispat vastaavat arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla.
– Kohtuuteen vetoaminen on paikallaan. Pidän sitä hyvänä. Hyväosaisten on syytä kantaa erityisellä tavalla yhteistä vastuuta eikä suojata omia etujaan. Se on eettisesti oikea lähtökohta. Taloudellisesti vaikeassakaan tilanteessa taakkaa ei tule sälyttää niiden hartioille, joitten mahdollisuudet kantaa sitä ovat heikoimmat, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo Kotimaa24:lle.
Mäkinen myöntää kuuluvansa niihin, joille mitkään suunnitellut leikkaukset eivät tee erityisen kipeää.
– Vetoomus oli kohdistettu kaltaisilleni. Se on paikallaan ja havahduttaa myös siihen, että taakka ei jakaudu tasaisesti. Vaarana on, että nyt meidän hyväosaisten panos jää lähinnä vapaaehtoisen hyväntahtoisuuden varaan samalla kun muutenkin lujilla olevat joutuvat väkisin tinkimään. Sellainen uhkaa murentaa yhteiskunnan eettistä perustaa ja sitä tahtotilaa, jonka pohjalta mm. köyhyysryhmä keväällä teki esityksensä, Mäkinen sanoo.
Askola: Kohtuullisuus on myös arkivalintoja
Helsingin piispa Irja Askola pitää kohtuullisuuteen kutsumista mieluisana viestinä.
– Se sietää tulla kuulluksi siellä, missä on enemmän kuin riittävästi. Ei siellä, missä sinnitellään toimeentulon tai jaksamisen rajoilla.
Askola muistuttaa, että kirkon työntekijöillä on valtava sosiaalinen pääoma arjen asiantuntijuutta.
– Mikä muu organisaatio käy ihmisten kodeissa niin kattavasti kuin kirkko – erilaiset sosiaaliluokat ja ikäryhmät kohdaten? Tätä asiantuntevuutta kirkon johdon ja poliittisten päättäjien tulee kuulla. Kohtuullisuus ja kohtuuttomuus mitoittuu eri tavalla, riippuen siitä, keneltä kysyy.
Askola sanoo myös, että kohtuullisuuden eli kestävän kehityksen askeleet ovat arkivalintoja.
– Ne näkyvät keittiöni kaapeissa tai liikennevälineen valinnassa. Ne näkyvät myös arvostuksissani ja asenteissani. Omat rahapäätökset, vaikkapa kokouspalkkioiden osalta, kukin tekee oman harkintansa mukaan. Ne eivät ole tiedotusasioita.
Askola sanoo surevansa sitä, että kehitysmäärärahoja kavennettiin.
– Suomen ja muun maailman köyhiä ei pidä kilpailuttaa keskenään.
Kalliala: Järjestöjä kannattaa tukea
– On tietenkin aikaista ennakoida, millaiseen Suomeen ja maailmaan uuden hallituksen johdolla täsmälleen ollaan menossa. Pääministerin vetoomuksesta käy kuitenkin aivan riittävästi ilmi, että sellaiseen, jossa takuulla tarvitaan yhteisvastuuta ja välittämistä, sanoo Turun piispa Kaarlo Kalliala.
Kallialan mukaan kirkolta kaivataan nyt ainakin kahta asiaa.
– Toisaalta seurakunnissa on entistäkin valppaammin seurattava, mitä muutokset tarkoittavat niiden kannalta, joilla on vähiten joustovaraa ja jotka siksi ovat haavoittuvimpia. Erityisesti kasvatuksen ja diakonian on syytä olla tarkkana. Toisaalta kirkon on välitettävä poliittisen vallan tietoon, mitä leikkauksista seuraa: meillä on hyvä tuntuma kaiken ikäisten ja kaikenlaisten ihmisten elämään koko Suomessa.
Kalliala uskoo, että kirkko pystyy kyllä antamaan tukea ja apua lyhytaikaisesti.
– Juuri kuten diakonian periaate kuuluu eli hädän ääripäässä, mutta kirkko ei voi ottaa sitä kokonaisvastuuta, joka kuuluu kunnille ja valtiolle.
Kallialan mielestä yhteisvastuu ja välittäminen ovat kaikkein niiden asia, joilla on mahdollisuus jakaa omastaan.
– Nyt ei ole kolikkokolehtien aika. Yksityisten ihmisten taloudelliselta tuelta ei puutu hyviä kohteita. En ajattele pelkästään sellaisia toimijoita kuin kirkon diakonia, vaan laajasti kolmatta sektoria. Väliinputoajia tulee olemaan entistä enemmän. Heihin monilla järjestöillä ja yhteisöillä on hyvä tuntuma, ja siksi niitä kannattaa tukea.
Kalliala sanoo, että alkajaisiksi hän nostaa kuukausiavustustaan Kirkon Ulkomaanavulle.