Kirkolliskokous tyrmäsi itse aloitteen etäkokouksista vuonna 2015 – nyt syytetään kirkkohallitusta hidastelusta

Kuva: Olli Seppälä

Kirkkolaki ei mahdollista seurakuntien luottamuselinten etäkokouksia muuten kuin valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Syyttävä sormi osoittaa kirkkohallitukseen, jonka moni kirkolliskokousedustaja kokee vitkutelleen asiassa. Aivan näin yksinkertaista se ei ole. Kirkolliskokoukseen nimittäin tuotiin aloite etäkokouksista jo viisi vuotta sitten.

Vaikka koko muu Suomi olisi koronan vuoksi etätyömoodissa, seurakuntien luottamuselimet jatkavat kokouksiaan perinteiseen tapaan, sillä kirkkolaki edellyttää kokouksen osallistujilta fyysistä läsnäoloa. Juuri kirkossa etäkokouksiin siirtyminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää, sillä kirkon luottamushenkilöistä joka kuudes on täyttänyt 70 vuotta ja on jo ikänsäkin puolesta riskiryhmää.

Kesällä 2020, kun poikkeusolojen katsottiin Suomessa päättyneen, päättyi myös seurakuntien mahdollisuus järjestää valtuustojen ja neuvostojen kokouksia etäyhteyksin. Siitä alkaen kirkolliskokousedustajat ovat yhä äänekkäämmin arvostelleet kirkkohallitusta vitkastelusta.

Syytöksiä kirkkohallituksen suuntaan on kuultu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen suurimpaan kirkkovaltuustoon kuuluu Helsingissä peräti 91 jäsentä. Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi Suomessa on kaksitoista muutakin seurakuntaneuvostoa, joissa seurakuntayhtymän koon vuoksi on yli viisikymmentä henkilöä. Tampereen ja Turun ohella suuria kokouksia järjestetään myös esimerkiksi Kokkolassa ja Kouvolassa.

Myös Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kokouksiin osallistuu yli viisikymmentä ihmistä. Vaasassa etäkokousten mahdottomuutta on harmiteltu erityisen paljon – vaasalaiset nimittäin yrittivät ratkaista ongelman jo viisi vuotta ennen korona-aikaa.

Jo 2015 esitettiin etäläsnäoloa lakiin

Vaasan ruotsalaisen seurakunnan silloinen luottamushenkilö John Åsvik laati jo vuonna 2015 esityksen "kirkkolain muuttamisesta siten, että seurakuntaneuvoston jäsenelle annetaan mahdollisuus osallistua seurakuntaneuvoston kokoukseen virtuaalisesti, tulematta fyysisesti paikalle".

Nyt yli 70-vuotias Åsvik oli tuolloin toiminut seurakunnan luottamushenkilönä 40 vuotta. Kirkkovaltuutetun uransa alussa, nuorena luottamushenkilönä, hän oli ihmetellyt seurakunnan luottamushenkilöiden korkeaa keski-ikää ja päättänyt, että itse tekisi aikanaan vapaaehtoisesti tilaa nuoremmilleen.

– Ei se onnistunut. Jos nuoret lähtevät opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, he eivät voi osallistua oman seurakuntansa kokouksiin, John Åsvik kertoo puhelimessa.

Talvella 2015 seurakuntaneuvosto päätti Åsvikin esityksestä esittää kirkkolakiin muutosta, jonka mukaan neuvoston kokouksiin osallistuminen ei edellyttäisi fyysistä läsnäoloa.

– Nyt kaikki puhuvat etäkokouksista, mutta eihän se ole mikään uusi asia. Tekniikka on mahdollistanut sen jo pitkään.

Kirkkolain muutoksista päättää kirkolliskokous. Asia siirtyi Porvoon hiippakuntavaltuustolle, joka puolestaan teki kirkkolain muutoksesta hiippakunta-aloitteen kirkolliskokoukselle. Aloite käsiteltiin marraskuussa 2015. Kirkolliskokouksen asiakirjoista käy ilmi, että asia oli nopeasti käsitelty.

Puheenvuoroja arkistosta löytyy viisi.

Edustaja Stig Kankkonen kertoi ajatelleensa ensin "pitkään kehua tätä aloitetta, koska se on erinomaisen hyvä". Erinomaisen hyvä aloite ei kuitenkaan näitä kehuja saanut, puheenvuorossaan Kankkonen kertoi nyt kuulleensa, "että ilmeisesti tätä työtä tähän suuntaan tehdään nyt jo kirkkohallituksessa". Hän kysyikin vain, pitääkö hänen kuulemansa paikkansa "ja onko tämä aloite näin ollen vähän tårta på tårta".

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan vastauspuheenvuorosta käy ilmi, että työtä tehtiin: "Kirkkolakiin tullaan ottamaan säännös sekä sähköisestä kokouksesta että sähköisestä kokousmenettelystä". Pihlaja viittasi tässä keskeneräiseen kirkkolain uudistukseen. Se on kesken vielä viisi vuotta myöhemminkin, eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä tyrmättyä koko uudistuksen keväällä 2020.

Kankkosta Pihlajan vastaus tyydytti, hänen mukaansa oli "erinomaisen iloinen asia todeta, että kirkossa ollaan sen eri tasoilla ajan tasalla".

Koska aloite oli näin osoittautunut turhaksi, edustaja Pekka Niiranen esitti sen jättämistä raukeamaan. Edustaja Sami Ojalan kannatettua Niirasen esitystä kirkolliskokous sai tarpeettomana pitämänsä aloitteen pois työjärjestyksestä ilman ainoatakaan mietintöä.

Lakimuutos saattaisi astua voimaan maaliskuussa

Viisi vuotta myöhemmin, marraskuussa 2020, kirkolliskokous päätti kirkkohallitusta kritisoituaan esittää kirkkolakiin etäkokoukset mahdollistavaa muutosta. Torstaina 10. joulukuuta kirkkolain muutosesitys eteni opetus- ja kulttuuriministeriöstä eduskuntaan hallituksen esityksenä.

Jos kirkkolain muutosesitys otetaan käsittelyyn heti eduskunnan palatessa joulutauolta helmikuussa, lakimuutos saattaisi nopeimmillaan astua voimaan maaliskuun 2021 alussa, yli kuusi vuotta sen jälkeen, kun Vaasan ruotsalainen seurakunta oli omasta aloitteestaan päättänyt.

– Surullisena olen seurannut, miten hitaasti muutoksia kirkossa tehdään, John Åsvik harmittelee.

Teksti: Samuli Suonpää

Lue myös:

Kirkolliskokous puolsi kirkon toimielinten sähköisiä kokouksia – lakimuutos etenee nopeasti

Kirkkohallitus esittää muutosta kirkkolakiin, jotta luottamushenkilöt voisivat kokoustaa etänä

Lupa etäkokouksiin päättyi kirkossa poikkeusolojen lakattua – päättäjät palaavat kokoushuoneisiin

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.