Espanjan Aurinkorannikolla asuu suurin paikallinen suomalaisyhteisö Suomen rajojen ulkopuolella. Malagan ympäristössä asuu talvikautena jopa noin 30 000 suomalaista. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana alueen suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Turistille tai pidempiaikaisesti etelässä asuvalle suomalaiselle on tarjolla myös hengellinen yhteisö. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta palvelee alueella asuvia ja vierailevia suomalaisia.
– Pappi on osa arkipäivää katukuvassa ja ihmisiä kohdataan kirkossa ja kassajonossa, Aurinkorannikon työtä johtava pappi Timo Sainio kertoo.
Suomen luterilaisen kirkon turistityössä on neljätoista pappia ja kanttoria kymmenessä suomalaisten suosimassa kohteessa eri puolilla maailmaa. Kun muut ulkosuomalaisia palvelevat työmuodot lasketaan mukaan, on kirkolla toimintaa neljässäkymmenessä maassa.
Moniin kohteisiin työntekijät palkataan vain sesongin ajaksi, muulloin seurakunnan toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset.
– Aurinkorannikolla on kaksi pappia ympäri vuoden, lisäksi puolipäiväinen pappi ja kanttori lokakuusta huhtikuuhun. Vapaaehtoisille on erilaisia tehtäviä suntion työstä ja pienryhmien vetämisestä verenpaineen mittaamiseen, Sainio luettelee.
Työn painotukset vaihtelevat kohteen mukaan, sillä vakituisesti alueella asuvien tarpeet ovat erilaisia kuin viikkoturistien. Keskustelun tarvetta tulee esimerkiksi surun kohdatessa.
– Turistipappiin ollaan monesti yhteydessä, kun on jouduttu ryöstön tai väkivallan kohteeksi tai ollaan muuten pulassa. Myös lastensuojeluun liittyvät tapaukset ovat osa työtä.
– Tärkein juttu on kuitenkin jumalanpalvelus. Fuengirolassa messussa on talvikaudella aina kolmesataa seurakuntalaista. Myös seurakuntakodin messut pullistelevat väkeä joka toinen viikko.
Messun ja seurakuntatoiminnan suosio on johtanut siihen, että Aurinkorannikon seurakuntakoti on jäänyt pieneksi. Kirkolliskokous myönsi kirkkohallituksen vuoden 2014 talousarviossa 150 000 euroa uuden seurakuntakodin hankkimiseen ja remontointiin.
Uudet tilat ovat löytyneet nykyisen seurakuntakodin läheltä. Seurakuntakotia remontoidaan myös seurakunnan oman rahoituksen sekä lahjoitusten turvin. Kokonaisuudessaan hankkeen kustannusarvio on 600 000 euroa.