"Kirkolliskokous ei ole päättänyt velvoittavasti lähetysjärjestöjen tukemisesta"

Kirkolliskokouksen täysistunto ei ole tehnyt päätöstä lähetysjärjestöjen asemasta suhteessa seurakuntien lähetysjärjestöjen tukemista koskevaan päätösvaltaan, toteaa valtiosääntöoikeuden asiantuntija Veli-Pekka Viljanen.

Viljanen on vastannut sähköpostitse kirkolliskokousedustaja Johanna Korhoselle ja Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsenelle Sari Roman-Lagerspetzille. Korhonen ja Roman-Lagerspetz olivat kysyneet häneltä, mitä kirkolliskokous päätti lähetysjärjestöjen tukemisesta toukokuussa.

Viljanen on kirkolliskokouksen lainopillinen asiantuntija. Hänen mukaansa kirkolliskokous on ainoastaan päättänyt ulkoasiain neuvoston toimintakertomuksen merkitsemisestä tiedoksi ja valiokunnan mietinnön lähettämisestä tiedoksi kirkon ulkoasiain neuvostolle ja kirkkohallitukselle.

"Vaikka seurakunnilla on oikeus päättää itsenäisesti omien avustusvarojensa kohdentamisesta, velvoittaa perussopimus kirkkoa seurakuntineen kohtelemaan lähetysjärjestöjä yhdenvertaisin perustein. Sen arviointi, noudattavatko lähetysjärjestöt kirkon tunnustusta ja päätöksiä, lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita, kuuluu kirkon yhteisille toimielimille, viime kädessä kirkolliskokoukselle", perustevaliokunta lausuu.

Viljasen mukaan kirkolliskokouksen täysistunto ei kuitenkaan tällaisessa asiassa nimenomaisesti hyväksy valiokunnan mietinnön perusteluosaa, vaan kirkolliskokouksen virallinen päätös koskee ainoastaan perustevaliokunnan mietinnön lopussa esitettyjen ponsien hyväksymistä.

Siten kirkolliskokous ei ole hänen mukaansa päättänyt kyseisessä kohdassa seurakuntia velvoittavasti lähetysjärjestöjen tukemisesta. Sen sijaan kirkolliskokouksen perustevaliokunta on kirjannut mietintöönsä oman käsityksensä lähetysjärjestöjen tukemisessa noudatettavista periaatteista. Tältä osin on kyse perustelukannanotosta, jolla ei ole itsenäistä oikeudellista merkitystä.

Viljanen selventää vielä Kotimaa24:lle omaa kysymystään siitä, mitä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisvaatimus merkitsee seurakuntien päätöksenteossa tuettaessa lähetysjärjestöjä.

– Yhdenvertaisuusperiaate tulee tietysti aina ottaa huomioon. Se tarkoittaa seurakuntien päätöksenteossa sitä, että ne perusteet, joilla johonkin rahanjakoon päädytään, eivät saa olla mielivaltaisia. Ne pitää pystyä hyväksyttävästi perustelemaan. Siitä ei kuitenkaan seuraa välttämättä esimerkiksi lähetysjärjestöjen tasajako vaan ylipäänsä, että yhdenvertaisuusperiaatetta noudatetaan.

– Jos asianmukaisesti seurakunta pystyy perustelemaan, että jokin lähetysjärjestö on seurakunnan näkökulmasta perustellumpi tai sen apukohde on läheisempi, se voidaan ottaa huomioon yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaamatta. Mutta periaatteet eivät saa olla mielivaltaisia tai sellaisia, joita ei voida rationaalisesti perustella.

– Syrjinnän kielto koskee ylipäänsä kaikelta osalta seurakunnan toimintaa. 

Kirkolliskokouksen linjauksen merkityksestä on uutisoitu Kotimaa24:ssä aiemmin. Lue uutiset:

Luottamushenkilöt katsovat piispan johtavan harhaan 

Piispa: Väite harhaan johtamisesta röyhkeä ja väärä