Hallituksen suunnittelemat tiukennukset perheenyhdistämiseen eivät edistä kotoutumista, sanoo pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta. Hän kuvailee hallituksen turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa epäeettiseksi ja lyhytnäköiseksi.
Hallituksen esityksen mukaan perheen kokoajalla pitäisi olla 1 700 euron nettotulot saadakseen puolisonsa Suomeen. Jos mukana tulisi kaksi lasta, nettotuloja vaaditaan 2 600 euroa. Tulorajat koskisivat myös Suomen kansalaisia.
Laihian mukaan lakiehdotuksessa halutaan edistää perheiden kotoutumista kieltämällä perhe-elämä. Hän on huolissaan siitä, että lainmuutoksilla uhataan ihmisten perusoikeuksia.
– Jos tämä lakiehdotus menee läpi eduskunnassa, merkitsee se perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin asettamalle minimitasolle. Pääministeri puhuu perheenyhdistämiskriteerien yhdenmukaistamisesta muiden jäsenmaiden mukaisiksi.
Hän muistuttaa, että jo edellinen hallitus teki perheenyhdistämisprosessiin tiukennuksia muutama vuosi sitten. Tämä teki perheen yhdistämisen käytännössä mahdottomaksi etenkin alaikäisille.
– Perheenyhdistäminen on kuitenkin heidän perusoikeutensa. Sen mahdottomaksi tekeminen tällaisilla poliittisilla linjauksilla on todella epäeettistä, Marja-Liisa Laihia sanoo.
Hän kritisoi tuoreen lakialoitteen perusteluja, joissa väitetään, että jos vastuu toimeentulosta siirretään perheelle itselleen, tämä edistää kotoutumista.
– Sehän toimii päinvastaisella tavalla. Meillä on kirkossa paljon käytännön kokemusta siitä, mitä perhe ihmiselle merkitsee ja mitä se aiheuttaa, kun perhettä ei saa luoksensa, Laihia sanoo.
Turvapaikanhakuprosessi ja sen jälkeen perheenyhdistäminen saattavat kestää pitkään. Odottelu epävarmassa tilanteessa aiheuttaa Laihian mukaan ahdistusta. Konfliktialueella odottavan perheen tilanne huolestuttaa ja aiheuttaa paineita. Tällaisessa tilanteessa kielen opiskelemiseen tai elämän rakentamiseen voi olla hankala keskittyä.
– Tästä on seurakunnissa paljon kokemusta, ihmiset joita olemme kohdanneet, tarvitsevat paljon kannattelua, toivon ylläpitämistä ja rinnalla kulkemissa ahdistuksessa ja pettymyksissä.
Marja-Liisa Laihia muistuttaa, että monet turvapaikanhakijat ovat tehneet vaarallisen matkan siinä toivossa, että voisivat perheenyhdistämisen kautta saada perheensä turvallisesti pois konfliktialueelta. Hän huomauttaakin, että lakiehdotuksessa todetaan suoraan, että halutaan vaikuttaa siihen, ettei Suomeen ylipäätään hakeuduttaisi.
– Kuvitellaan, että perheenyhdistäminen on vetotekijä, joka pitää leikata poikki. Perusoikeuksiin kajoamisen ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden purkamisen seurauksia olisi syytä tarkastella huolellisesti. Tämä ei ole oikein. Nämä ovat epätoivoisia keinoja torpata Suomeen tuleminen.
Lakiehdotus on herättänyt paljon keskustelua ja tulorajojen soveltaminen myös Suomen kansalaisiin on herättänyt paljon kritiikkiä. Marja-Liisa Laihia kertoo, että myös kymmenisen vuotta sitten seurakunnat kohtasivat paljon tilanteita, jossa suomalainen ei saanut ulkomaalaista puolisoaan Suomeen.
– Se on tietenkin Suomen kansalaiselle kova paikka. Nyt tämä keskustelu taas nousee ja säikäyttää pariskuntia.
Julkisessa keskustelussa onkin vaadittu, ettei tulorajojen pitäisi koskea suomalaisia. Marja-Liisa Laihia on huolissaan siitä, että tällä ja muilla lakiehdotuksilla luodaan kahden kerroksen väkeä.
– Se, että annetaan toisille vähemmän oikeuksia kuin kantasuomalaisille, on väärin.
Kuva: Matti Pirhonen. Turvapaikanhakijoita Vihdin seurakunnan leirikeskuksessa Riuttarannassa.
Lue myös:
Arkkipiispa huolissaan maahanmuuttokriittisestä puhetavasta
Amnestyn Laajapuro: Ihmisoikeudet unohtuneet turvapaikkakeskustelusta