Kirja-arvio: Ovatko mormonit kristittyjä – ”Se vähän riippuu”, vastaa uusi suomalaisteos

Kristinuskosta on versonut uusia uskonnollisia ryhmiä. Sellainen ovat myös mormonit, virallisesti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli MAP-kirkko. Tästä uskontokunnasta kertoo uudessa tietokirjassa Mormonit – Historia, oppi ja elämä filosofian ja tekniikan tohtori Kim Östman.

Kysytään ensin se vaikea kysymys: ovatko mormonit kristittyjä? Östman vastaa kirjassaan: se vähän riippuu. Mormonit toki uskovat Jeesukseen Vapahtajana ja Jumalan Poikana. Mutta he eivät usko Jumalan kolmiyhteyteen tai näitä oppeja kiteyttäviin kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin.

Jälkimmäinen tosiseikka siirtää mormonit kirkkojen näkökulmasta kristinuskon ulkopuolelle.

Östmanin kirja esittelee aluksi mormonikirkon, aidon amerikkalaisen uskontokunnan historian. Kirkon vuonna 1830 perustanut Joseph Smith johdatti joukkonsa New Yorkista Yhdysvaltojen Keskilänteen. Sieltä hänen seuraajansa Brigham Young johti mormonit vuonna 1847 kiistoja ja vainoja pakoon eeppisellä vaelluksella preerioiden ja Kalliovuorten halki Utahin aavikoille. Sinne perustettiin Salt Lake City, josta mormoneja johdetaan tänäkin päivänä.

Myöhempiin vaiheisiin kuuluu myös moniavioisuus. Se ajoi uskontokunnan paitsi Utahiin, myös amerikkalaisen yhteiskunnan marginaaliin. Kirjassa selostetaan ilmiö ja siitä luopuminen – tosin eräässä mormonilahkossa polygamiaa harjoitetaan edelleen.

***

Östman esittelee myös mormonien pyhät kirjoitukset ja uskonkäsitykset. Omia raamatunkäännöksiä MAP-kirkko ei tee, mutta Raamatun ohella käytössä ovat Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi.

Erikoisuuksiin kuuluu erityisesti Mormonin kirjan kehyskertomus, jonka mukaan Lehi-niminen patriarkka perheineen siirtyi muinaisesta Israelista Amerikkaan. Loppu on Lehin jälkeläisten, myös profeetta Mormonin historiaa Uudessa maailmassa. Siellä ylösnoussut Jeesuskin Mormonin kirjan mukaan vieraili.

Mormonin kirjan merkitys on MAP-kirkossa viime vuosikymmeninä noussut Östmanin mukaan ohi Raamatun. Kirkkokunnassa Mormonin kirjan historiallinen narratiivi otetaan Östmanin mukaan yleisesti täytenä totena.

Toisaalta uskontokunnasta myös erotaan, varsinkin älyllisistä syistä. Uskonvarmuutta ylläpidetään vahvasti emootiolla, ei kognitiolla.

Kirjan havainnot mormonismin keskeisistä uskonkäsityksistä sekä mormonina elämisestä ovat koskettavinta luettavaa koko teoksessa. Kirja kertoo opinkehityksestä mielenkiintoisesti. Siihen kuuluvat myös kirkkokunnan johdon joskus dramaattiset opilliset täyskäännökset. Ilmoitus voi jatkua.

USA:ssa mormonit edustavat Östmanin mukaan poliittisesti oikeistolaista, ahkeruudella menestynyttä konservatiivista ja perhekeskeistä elämänmuotoa, joka on sopeutunut moderniin ja tieteelliseen maailmankuvaan. Ainoa poikkeus säännöstä on oma uskonto: sitä koskeva uskontokunnan ulkopuolinen informaatio torjutaan.

MAP-kirkon jäsenmäärä on räjähtänyt maailmanlaajuisesti 1940-luvun lopun miljoonasta nykyiseen noin 16 miljoonaan. Kirja kertoo myös mormonien lähetystyöstä: nuorille tuo vapaaehtoinen elämänvaihe on osa oman uskon kasvua. Lähetystyötä tehdään ahkerasti, mutta sen tulokset vaihtelevat.

Kirjan tilastoliitteen perusteella esimerkiksi Suomessa MAP-kirkon jäsenmäärä on jo 1980-luvulla asettunut lähteestä riippuen runsaaseen kolmeen tai neljään tuhanteen. Yhdysvalloissa mormoneita on noin 6,5 miljoonaa, tiheimmin Utahissa. Nopeimmin uskontokunta kasvaa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.

***

Östman itse tuntee MAP-kirkkoa ja mormonina elämistä lähietäisyydeltä. Kirjan teologiset ja historialliset taustatyöt on tehty kunnolla. Lopputuloksena on hyvä tietoteos, joka käsittelee mormonismia kriittisesti ja monipuolisesti, kuitenkin neutraalisti ja jopa sympaattisesti.

Jos jotakin lisää toivoisi, olisi se laajempi analyysi MAP-kirkon sisäisistä ongelmista. Kirkon jättäviin suhtaudutaan Östmanin mukaan yleensä korrektisti.

Kirjassa on erinomaiset kirjallisuusluettelot sekä mormonikirkon tilastoja, lisälukemistoluettelot, sanasto ja aikajana.

Kim Östman: Mormonit. 
Historia, oppi ja elämä. 
Gaudeamus 2019. 428 sivua.

Kuva: Jukka Granström. Mormonitemppeli Espoon Karakalliossa.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliJuhani Rekolan teologia kiinnostaa yhä – luvassa kirja pääosin Kotimaassa ilmestyneistä teksteistä
Seuraava artikkeliPaikalla 2500 – Ruotsinkielinen herätysliikeväki kokoontui Kokkolassa

Ei näytettäviä viestejä