Monesti ajatellaan, että ihminen voi menestyä vasta, kun hän on antanut tavoitteensa hyväksi niin paljon, että varmasti kärsii. Ja että suuret saavutukset edellyttävät luopumista elämän rönsyistä.
Väärin, sanoo Stanfordin yliopiston myötätuntoa ja altruismia tutkivan laitoksen tutkimusjohtaja Emma Seppälä. Tiistaina Helsingin yliopistossa pitämällään luennolla Seppälä pilkkoi palasiksi kuusi onnellisuuden ja menestyksen myyttiä. Luento oli osa Helsingin yliopiston myötätuntoa tutkivaa hanketta.
Seppälä on ranskalais-yhdysvaltalainen filosofian tohtori, luennoitsija ja kirjailija, joka on perinyt sukunimensä Yhdysvalloissa Suomen suurlähettiläänä toimineelta isoisältään.
Ohessa Seppälän käsittelemät kuusi myyttiä onnesta ja menestyksestä tiivistettynä:
1. Keskity tulevaisuuteen
Ihmisellä on oltava unelmia ja tavoitteita. Niitä ei kuitenkaan kannata ajatella jatkuvasti. Tutkimusten mukaan ihminen on onnellisimmillaan ollessaan läsnä hetkessä ja ajatellessaan sitä, mitä hän kulloinkin tekee.
Kun peset astioita, ajattele astioita ja niiden pesemistä. Se tekee sinusta onnellisemman kuin haaveilu unelmalomasta.
Kyky olla läsnä on menestyksen avaintekijä. Se on karismaattisuutta. Karismaattinen ihminen saa toisen tuntemaan itsensä tärkeäksi. Tunnet itsesi tärkeäksi, kun sinua kuuntelee aidosti läsnä oleva ihminen.
Tutkimuksista tiedämme, että ihmisen mieli harhailee, mutta voimme opetella kiinnittämään sen tähän hetkeen.
Tulevaisuuteen keskittyminen on tärkeää, mutta hetkeen keskittyminen on vielä paljon tärkeämpää.
2. Menestyminen edellyttää stressiä
Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa. Moni puskee tavoitteisiinsa kahvin, stressin ja kiireen voimalla. Monesti luulemme, että emme suoriudu tehtävistämme ilman energiaa, jota saamme kofeiinista ja stressihormoneista.
Kun seepra juoksee karkuun leijonaa, se tarvitsee valtavan määrän adrenaliinia päästäkseen pakoon. Jos se selviää hengissä, se etsii heti rauhallisen paikan rentoutuakseen ja saadakseen uutta elämänvoimaa. Adrenaliiniriippuvainen ihminen sen sijaan elää stressitilassa kroonisesti. Jatkuva korkea adrenaliinipitoisuus kuluttaa muistia, immuunijärjestelmää ja ihmissuhteita. Illalla elimistö ei ehkä enää kykene rauhoittumaan ilman alkoholia tai rauhoittavia lääkkeitä.
Ylivireystilassa kohisevia aivoja voi rauhoittaa hengittämällä rauhallisesti ja syvään. Rauhallinen ja syvä hengitys rauhoittaa myös voimakkaita tunteita ja voi palauttaa toimintakyvyn esimerkiksi onnettomuustilanteissa.
3. Pinnistele hinnalla millä hyvänsä
Ahkeruus on hyvä asia, mutta loppuun palaminen ei ole. Protestanttinen työetiikka on painanut meihin uskomuksen, että arvomme riippuu siitä, mitä saamme aikaan.
Puolet yhdysvaltalaisista kärsii burnout-oireista. Lomapäiviä on vähän, ja monet eivät pidä niitäkään.
Kun idän kulttuureissa tavoitellaan mielenrauhaa ja lepoa, länsimaissa etsitään sykkivää rytmiä ja voimakkaita kokemuksia. Olemme aamusta iltaan valmiudessa vastaamaan sähköposteihin ja sukkuloimme lukemattomien erilaisten tehtävien välillä. Otamme joka päivä vastaan niin paljon informaatiota, että se rikkoisi tietokoneen viikossa.
Uupumista voi estää vuorottelemalla kiihdyttäviä ja rutiininomaisia työtehtäviä. Kun olet tehnyt jotakin, mikä saa sydämen pomppimaan, järjestele sen jälkeen vähän aikaa arkistoja tai siivoa työpöytää. Verenpaine laskee, ja aivotkin saavat levätä.
4. Keskity – varsinkin omaan alaasi
Hiljaisuudessa oleminen on vaikeaa. Eräässä tutkimuksessa ihmiset ottivat mieluummin sähköshokkeja kuin istuivat tekemättä mitään. Mieli on kuitenkin luovimmillaan silloin, kun se ei ponnistele, ja luovuus on menestyksen tärkeä voima.
Päiväunimoodissa aivosi ovat luovassa ongelmanratkaisun tilassa. Ajattelun monimuotoisuus vapautuu, kun et yritä hampaat irvessä keskittyä ratkaisua odottavaan ongelmaan. Pidä hauskaa ja lue jotakin, mikä ei liity velvollisuuksiisi. Leikki vapauttaa ajatukset uusille poluille.
5. Pysy siinä, missä olet hyvä
On hyvä tehdä sitä, missä olet hyvä, mutta tee muutakin. Aivosi pystyvät enempään kuin luuletkaan – myös vanhalla iällä. Ihminen oppii virheistään, ja aivot janoavat haasteita loppuun asti.
Epävarmoina hetkinä sisälläsi kamppailee kaksi ääntä. Toinen sanoo, että et onnistu kuitenkaan, turha yrittää. Toinen sanoo, että kaikki epäonnistuvat joskus ja sinä voit onnistua yhtä hyvin kuin joku toinenkin, anna palaa!
Sisäinen puheemme vaikuttaa meihin paljon. Et varmasti koskaan puhuisi hyvälle ystävällesi niin latistavasti kuin saatat puhua itsellesi. Jos emme ole hyviä itsellemme, etsimme koko ajan toisilta ihmisiltä hyväksyntää.
Ole hyvä ja empaattinen itsellesi! Silloin sinusta voi tulla ihminen, joka auttaa myös muita olemaan hyviä itselleen.
6. Varmista oma etusi
Ihmiset tekevät epäitsekkäitä valintoja eniten silloin, kun heillä ei ole aikaa laskelmoida. Ihminen on syntynyt sisällään halu auttaa toista. Myös simpanssit ja jopa rotat auttavat kärsiviä lajitovereitaan.
Yritys, jossa on empatiaa ja suhdekeskeinen ilmapiiri, menestyy pitkällä tähtäimellä paremmin kuin sellainen yritys, jossa ihaillaan raakaa kilpailua. Altruismi luo hyvinvointia enemmän kuin kauneus ja terveys, sillä niiden anti on hetkellistä.
Oletko saanut hädässä olevalta ystävältä puhelinsoiton, kun oma elämäsi on tuntunut surkealta ja merkityksettömältä? Lohdutettuasi häntä merkityksen tunne ja elämänilo on palannut. Ei ole pakko lähteä Somaliaan ruokkimaan orpoja, mutta hymyile kassalle ja tuo puolisollesi jotakin kivaa töistä palatessasi.
Kuva: Emma Seppälän kotisivut. Emma Seppälän mielestä onnellisuudella on vain vähän tekemistä ulkoisten olosuhteiden kanssa, lähes kaikki riippuu mielen tilasta. ‒ Kun mieleni on okei, kaikki on okei.
Lue myös: