Kai Sadinmaa pohtii oman ”seurakunnan” perustamista

Pastori Kai
Sadinmaa tarjoa tällä hetkellä toimituksia jopa ateisteille. Papin kutsumus on kova. Sadinmaa on perustanut internetiin sivuston, jossa hän tarjoaa muun muassa toimituspalveluita.

”Oletko suunnittelemassa hää-, kaste-, nimenantojuhlia tai hautajaisia? Teen yksilöllisiä, räätälöityjä toimituksia ammattitaidolla niin kirkkoon kuuluville kuin kuulumattomille, niin uskoville, ateisteille kuin agnostikoille. Vihin ja siunaan avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia pareja (heti kun laki sen sallii maaliskuussa 2017)”, hän kirjoittaa.

Papin ratkaisu tarjota ateisteille toimituksia on kirkossa ennenkuulumaton. Radikaalina tunnettu Sadinmaa lienee kuitenkin juuri se henkilö, jonka saattaisi arvata näin toimivan.

– Ei kai siinä mitään ongelmaa ole. Rituaalinkaipuu on kaikilla. Minun mielestäni täytyy olla valmis palvelemaan. Tunnen monia ateisteja, jotka kaipaavat rituaaleja. Moni jopa sanoo, että pitäisi olla ateisteille oma kirkko, hän perustelee.

Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä hän toteaa, että hänen mielestään se on kirkon kirjojen mukaista.

– Ilman muuta. Eihän siellä sanota muuta kuin morsian ja sulhanen. Sehän on ihan sopimuskysymys, kumpi on morsian ja kumpi sulhanen. Ei siellä puhuta sen kummemmin, ovatko he mitä sukupuolta.

”Vähän toivoton olo tulee”

Takavuosina kirkossa kohistiin niin kutsutun ”kookospapin” tapauksesta. Kookospapin taustalla oli yritys, joka aikoi myydä muun muassa kirkollisia toimituksia. Hanke kuitenkin kariutui nopeasti sen noustua julkisuuteen.

Kirkkojärjestyksen mukaan pappi ei saa ottaa seurakuntalaiselta palkkiota tekemästään toimituksesta. Sadinmaa tietää säännöt eikä aio periä seurakuntalaisilta maksuja.

– Jos joku haluaa lahjoittaa jotain, otan vastaan, hän kuitenkin sanoo.

Voisiko lahjoituskin kuitenkin olla ongelmallinen?

– Minun pitää ruokkia lapseni ja maksaa vuokraa. Jotenkin pitää elantoa saada. Jotenkin on ihan älytöntä, jos kirkon kautta ei saa elantoa, että sitten se estetään muukin. Ei se ihan oikein ole sekään. Jos jotkut ihmiset haluaisivat vaikkapa lahjoittaa, miksi ei.

Hän sukeltaa yhä enemmän pintaa syvemmälle.

– Minähän olen työtön pappi enkä tunnu saavan kirkosta töitä. Haluaisin kuitenkin toteuttaa omaa kutsumustani, siksi lähdin liikkeelle tässä.

Kirkossa on viime aikoina ollut yhä enemmän puhetta pappien työllisyystilanteen vaikeutumisesta. Sadinmaa ei ole tilanteessaan yksin. Hän on hakenut kevään aikana Etelä-Suomesta noin kymmentä papin tehtävää, tuloksetta.

– Vähän sellainen toivoton olo tulee. Koen sen sillä tavalla, että minua nyt ei haluta, vaikka ymmärrän, että tunkua riittää moniin paikkoihin.

Eduskuntavaaliehdokkuus töiden esteenä?

Sadinmaa tunnetaan radikaalina julistajana. Hän mitä ilmeisimmin myös jakaa kuulijakuntaa. Toiset pitävät valtavasti, toiset näkevät julistuksessa liikaa poliittisuutta. Jälkimmäistä kokemusta vahvistanee sekin, että viime eduskuntavaaleissa Sadinmaa oli ehdolla Vasemmistoliiton listoilta.

– En usko, että Vasemmistoliiton ehdokkaana olo yksin vaikuttaisi, mutta kokonaisuus varmasti vaikuttaa, hän sanoo ja viittaa tapaansa saarnata.

Kovin pohjoiseen Sadinmaa ei haluaisi töihin lähteä. Lapsilla on kuitenkin koulunsa Helsingissä.

– En tiedä oikeastaan, jaksanko enää kauheasti kirkosta töitä hakea. Ehkä alan vähän luovuttaa. Ehkä pitäisi perustaa oma kirkko, oma seurakunta. Minulla on niin voimakas kutsumus, että jotain kautta se pitää päästä elämään todeksi, hän pyörittelee.

Sadinmaa on pohtinut ystävineen oman seurakunnan perustamista. Pappeuttaan ja kirkon jäsenyyttään hän ei kuitenkaan ole jättämässä. Seurakuntakaavailut kuulostavatkin vielä hahmottumattomilta. Sadinmaa itsekin sanoo tarkemmin kysyttäessä, että sana seurakunta tai kirkko kuulostavat vähän liian isoilta.

– Mutta alamme jollain porukalla varmasti kokoontua. Ajatus ei enää tunnu niin isolta kuin aikaisemmin. Mutta voi olla, että toiminnan liikkeellelähtö tapahtuisi kuitenkin aika matalalla profiililla.

Kirkon sisällä Sadinmaa haluaisi ”seurakunnan” joka tapauksessa toimivan.

– Koen kuitenkin olevani luterilainen. En ainakaan tällä hetkellä koe tarvetta erota kirkosta tai pappeudesta. Täytyy katsoa, mihin suuntaan yhteisö lähtee kehittymään, kun kokoonnutaan. Kyllähän se tietenkin jollakin lailla konfrontaatiossa on kirkon kanssa. En siitä sen enempää osaa sanoa.

– Olen tavoittanut omilla jutuillani ihmisiä, jotka ovat kirkosta aika etäällä. Haluaisin lähestyä heitä ja tarjota heille mahdollisuuden. Siihen suuntaan luulen, että asiaa kehitetään.

Uudessa kirjassa armoa

Kai Sadinmaa on viimeksi tehnyt papin töitä työsuhteessa parisen vuotta sitten. Kaikki aiemmat työt ovat olleet sijaisuuksia.

Voimakkaasta saarnaamisen ja yhteiskunnallisen sanoman tuottamisen tyylistään hän ei aio luopua.

– Kyllä minä varmaan jatkan sillä tyylillä, jolla olen tähän saakka toiminut. Ei se silti tarkoita, etteikö puheeseen tulisi myös uusia sävyjä. Kyllähän ihmiset muuttuvat ja voi tulla jopa uusia ajatuksia päähän, Sadinmaa naurahtaa.

Hän tekee paraikaa kirjaa. Hän aikoo kirjoittaa kristinuskon perusasioista ja siitä, miten niitä voidaan päivittää ja tulkita tänä aikana. Yhteiskunnalliset asiat ovat, totta kai, vahvasti mukana.

Sadinmaa kuitenkin lupailee myös, että hengellisyydestä ja armosta puhutaan uudessa kirjassa sillä tavalla, että ihmiset eivät välttämättä olettaisi Sadinmaan olevan asialla. Profeetta ilmeisesti näyttää myös pehmeän puolensa.

Kuva: Matti Karppinen

Edellinen artikkeliJesidien uskonnon ytimessä on kolminaisuus
Seuraava artikkeliEero Jokela Espoon yhteisen seurakuntatyön päälliköksi

Ei näytettäviä viestejä