Gorbatshov on yksi niistä henkilöistä, joka vaikutti eniten historian kulkuun ja sen muutokseen 1900-luvun loppuvuosina, arkkipiispa emeritus John Vikström sanoo.
Tiistaina 91-vuotiaana kuollut Mihail Gorbatshov toimi Neuvostoliiton presidenttinä vuosina 1985–1991 eli osan Vikströmin arkkipiispakaudesta, joka ajoittui vuosiin 1982–1998.
– Muistan hyvin, minkälaisen innostuksen hän herätti myös meillä. Luutuneen, kalkkiutuneen ja pysähtyneen neuvostojärjestelmän uusiksi johtotähdiksi tulivat sanat ja arvot glasnost, avoimuus, ja perestroika, uudelleenrakentaminen. Aavistimme, että uusi aika teki tuloaan kylmän sodan päättymisen myötä, Vikström jatkaa.
Hänen mukaansa innostus oli suurta myös kirkkojen puolella.
– Tämän koin hyvin konkreettisesti osallistuessani ”Venäjän kasteen”, Venäjän ortodoksisen kirkon, tuhatvuotisjuhliin vuonna 1988. Yhdessä lukuisten ekumeenisten vieraitten kanssa saimme kokea, miten valtion suhde kirkkoihin yhtäkkiä oli muuttunut glasnostin hengessä. Tämä kävi erityisen selvästi ilmi esimerkiksi valtion järjestämässä suuressa vastaanotossa Kremlissä, jossa Gorbatshov oli keskeinen henkilö.
Vikström sanoo, että Gorbatshov tahtoi uudistaa järjestelmää, ei purkaa sitä, mutta hän päästi sellaiset muutosvoimat irti, joita hän ei sitten pystynyt hallitsemaan. Tämä ei kuitenkaan mitätöi hänen panostaan ja merkitystään poliittisena toimijana, Vikström toteaa.
– Yllättävä ilmoitus ikätoverini kuolemasta oli minulle näiden vuosien suurimpia suru-uutisia.
Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen: Uskontopolitiikka teki täyskäännöksen
Karlsruhesta Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksesta tavoitettu Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen toteaa Gorbatshovin olleen merkittävä Neuvostoliiton yhteiskunnan uudistaja pysähtyneisyyden kauden sekä kahden lyhytaikaisen kommunistisen puolueen pääsihteerin jälkeen.
– Ensin hän käynnisti talouden uudelleenrakentamisen, perestroikan, ja heti perään noin vuodesta 1987 avoimuuspolitiikan, glasnostin.
– Pääsihteerikautensa alussa Gorbatshov puolusti ateistista politiikkaa, mutta glasnostin ja erityisesti vuonna 1988 vietettyjen Venäjän ortodoksisen kirkon tuhatvuotisjuhlien myötä uskontopolitiikka teki täyskäännöksen.
Kääriäinen toteaa, että vuonna 1988 Gorbatshov tapasi ortodoksisen kirkon johtoa Kremlissä ja kiitti kirkkoa sen patrioottisesta roolista Suuren isänmaallisen sodan aikana.
– Pian käynnistettiin uskonnonvapauslain muuttaminen, ja uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan lokakuussa 1990. Se antoi kaikille uskonnoille yhtäläiset toimintaedellytykset ja sisälsi myös pykälän, jonka mukaan valtio ei enää rahoita ateistista propagandaa. Siihen luhistui Neuvostoliiton ateistinen imperiumi.
Kääriäinen sanoo arvostavansa suuresti Gorbatshovin rohkeutta ja pyrkimystä avoimempaan yhteiskuntaan.
– Hänen aikanaan 1980-luvun lopulla käytiin myös kriittistä keskustelua neuvostoajan tapahtumista Stalinin vainoja myöten.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
John Vikström ja Kimmo Kääriäinen arvioivat Mihail Gorbatshovin elämäntyötä – ”Hän ei pystynyt hallitsemaan muutosta, mutta se ei mitätöi merkitystä”