Helsingin ”suurmoskeijahanke” on Ilari Rantakarin mielestä yksipuolinen kuvaus Oasis-hankkeesta, jonka pääpaino on palvelu- ja dialogikeskuksessa.
– Suurmoskeija on huono käännös englannin käsitteestä grand mosque. Se ei tarkoita kooltaan suurta rakennusta, vaan enemmän kyse on keskusmoskeijasta, paikasta joka kokoaa muslimeja paremmin kuin jokaisen ryhmän oma erillismoskeija.
– Keskusmoskeija voisi olla myös kansallisten kokoontumisten näyttämö, jos sellaiselle on tarvetta.
Ilari Rantakari on yksi hankkeen keskeisistä toimijoista. Hän on mukana Focus ry:n puheenjohtajan roolissa. ”Suurmoskeijahankkeen” virallinen nimi on englanninkielinen Grand mosque & Oasis center.
– Moskeijan tilavaraus on vajaa viidennes hankekokonaisuudesta ja se keskittyisi toiminnallisesti rukousten järjestämiseen ja vierailijoiden opastamiseen. Mediassa moskeija on kuitenkin varastanut pääroolin. Toisaalta moskeija on symbolisesti tietysti puhuttelevampia ja tunteita herättävämpi käsite kuin palvelukeskus.
Tärkeä ja hyväksyvä viesti
Rantakari korostaa, että hän ja FOKUS ry ovat mukana hankkeessa nimenomaan palvelu- ja dialogikeskuksen vuoksi.
– Oasis-keskus ja siihen liittyvä moskeija voisivat olla tärkeä ja hyväksyvä viesti suomalaiselta yhteiskunnalta muslimiväestölle. Palvelukeskuksessa olisi tarjolla muslimiväestön tarpeisiin räätälöityjä sosiaali- ja liikuntapalveluja.
Rantakarin mukaan palvelu- ja dialogikeskus muodostavat ylivoimaisesti laajimman osan Oasiksen toiminnasta. Tarkoitus on, että toiminnasta vastaavat muslimit ja ei-muslimit yhdessä Helsingin kaupungin ja muiden järjestötoimijoiden kanssa.
Moskeijan toiminta olisi suomalaisten muslimeista koostuvan moskeijaneuvoston käsissä.
Jännitteitä ei pidä lietsoa
Viime aikojen turvapaikanhakijatilanne on Rantakarin mielestä vain tehnyt Oasis-hankkeen ajankohtaisemmaksi.
Julkisuudessa on käsitelty kriittisesti ”suurmoskeijahankkeen” rahoitusta, joka ainakin alkuvaiheessa tulisi Bahrainista.
– Täytyy muistaa, että käytännössä jo nyt jokaisen uuden Suomessa toimivan moskeijan taustalla on ulkomaalaista rahaa ja apua.
Lisäksi julkisuuteen on nostettu esiin sunnien ja shiiojen kireät välit.
– Sunnien ja shiiojen välistä jännitettä ei pidä lietsoa, emme tarvitse sitä Suomessa. Oasis-keskus moskeijoineen olisi avoin kaikille. Miten se käytännössä tulisi toteutumaan, jää nähtäväksi ja riippuu paljolti sunni- ja shiiajohtajien väleistä. Pyrkimys on kuitenkin rinnakkaiseloon ja vuoropuheluun.
Rantakari muistuttaa, että hanketta hallinnoisi OASIS-säätiö, jonka säännöt on alustavasti tarkastettu. Säätiö olisi suomalaisten käsissä.
– Toivon hartaasti, että julkisuudessa käsiteltäisiin hanketta kokonaisuutena, ei vain moskeijahankkeena.
OASIS -säätiön perustajajäseniä ovat Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry, Suomen Muslimiliitto ja Suomen Musliminaiset.
Lue myös:
HS: Helsingin seurakunnissa ei ole harkittu kirkkojen myymistä muslimeille
Helsingin suurmoskeijahankkeen mahdollinen toteutus vielä vuosien päässä