Ihmisoikeus­liitto: Suomi ei toteuta velvoitteitaan pakko­avioliittojen torjunnassa – muut Pohjois­maat kriminalisoinnissa vuosia edellä

Pakkoavioliitot ovat Suomessa pikemminkin lisääntyvä kuin vähenevä ilmiö, Ihmisoikeusliitto toteaa lausunnossaan eduskunnan lakivaliokunnalle. Tapauksia kohtaavat yhtä enemmän sekä viranomaiset että järjestöt.

Viime vuoden aikana 63 henkilöä otettiin ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin pakkoavioliiton perusteella.

Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys lakimuutoksista, joiden nojalla pakkoavioliitto voitaisiin kumota. Oikeusministeriö on laatinut arviomuistion pakkoavioliiton kriminalisoinnista.

Ihmisoikeusliiton mukaan esitetyt toimet ovat riittämättömiä uhrien oikeuksien kannalta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi tulee jälkijunassa kunniaan liittyvän väkivallan ja pakkoavioliittojen torjunnassa.

– Ruotsissa tulee kesäkuun alussa voimaan lakimuutos, jossa kunniaan liittyvä väkivalta on oma rikosnimikkeensä, Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Johanna Latvala totesi infotilaisuudessa 20.5.

Pohjoismaista Norja kriminalisoi pakkoavioliiton jo vuonna 2003, Tanska vuonna 2008 ja Ruotsi vuonna 2014.

Ihmisoikeusliitto patistelee eduskuntaa kiirehtimään lainsäädännön uudistamista, koska Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen vuonna 2015. Siinä sopimusvaltioita velvoitetaan kriminalisoimaan lapsen tai aikaisen tahallinen houkutteleminen ulkomaille avioliittoon pakottamiseksi.

Suomi ei Ihmisoikeusliiton mukaan toteuta kansainvälisiä velvoitteitaan.

Ongelmalliseksi pakkoavioliittojen torjumisen tekee se, että niitä järjestetään piilossa, vaikka yhteisöjen tiedossa ne saattavat ollakin. Pakkoavioliittoja toteutetaan muun muassa joissakin suljetuissa uskonnollisissa yhteisöissä.

Ihmisoikeusliiton edustajat eivät maininneet nimeltä mitään uskonnollista yhteisöä. Tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi joissakin yhteisöissä seurustelevilla nuorilla on yhteisön paine mennä naimisiin. Pakottaminen on yleensä hienovaraista. Silloin riittää, että nuoret kokevat, ettei heillä ole vaihtoehtoa.

Mitä eroa sitten on järjestetyn ja pakkoavioliiton välillä?

– Ero on siinä, ettei pakkoavioliitosta ole mahdollista kieltäytyä, järjestetystä avioliitosta voi, Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Duin Ghazi sanoi.

Lue myös:

Kirkkohallitus antoi myönteisen lausunnon pakkoavioliittojen purkamisesta (2020)

Vetoomus oikeusministerille: Yli 5 000 ihmistä vaatii pakkoavioliiton kriminalisoimista Suomessa (2018)

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta.

Antoisia lukuhetkiä!

Ihmisoikeusliitto: Suomi ei toteuta velvoitteitaan pakkoavioliittojen torjunnassa – muut Pohjoismaat kriminalisoinnissa vuosia edellä

Edellinen artikkeliKristittyjen Elokapinan aktiivi: ”Olemme viljelleet tuhoa ja varjelleet omaa egoamme”
Seuraava artikkeliNykynoita ja henkinen ohjaaja Kuparikettu Kirkko­päivillä: ”Älkää luoko kirkossa vastakkain­asettelua”

Ei näytettäviä viestejä