Vetoomus oikeusministerille: Yli 5 000 ihmistä vaatii pakkoavioliiton kriminalisoimista Suomessa

Avioliittoon pakottamista esiintyy eri muodoissa myös Suomessa. Tämä kävi ilmi Ihmisoikeusliiton vuonna 2016 julkaisemasta Kunniakäsitykset ja väkivalta -selvityksestä sekä oikeusministeriön viime vuonna teettämästä selvityksestä.

Ihmisoikeusliiton mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö ei riitä pakkoavioliittoihin puuttumiseen.

Ihmisoikeusliitto luovutti vetoomuksen pakkoavioliiton kriminalisoimiseksi oikeusministeri Antti Häkkäselle eilen. Yhteensä 5 468 ihmisen allekirjoittamassa vetoomuksessa vaaditaan, että Suomi ryhtyy kiireellisiin toimiin pakkoavioliiton kriminalisoimiseksi rikoslakia muuttamalla.

– Painotimme oikeusministerille, että Suomen tulee antaa selvä viesti siitä, ettei se hyväksy avioliittoon pakottamista. Esitimme toiveen, että Suomi kriminalisoisi pakkoavioliiton pikaisesti. Näin Suomi noudattaisi kansainvälisiä sitoumuksiaan sekä vahvistaisi uhrien oikeuksia, sanoo Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala liiton tiedotteessa.

Pohjoismaista Norja kriminalisoi pakkoavioliiton vuonna 2003, Tanska vuonna 2008 ja Ruotsi vuonna 2014.

Oikeusministeri Antti Häkkänen kiitti vetoomuksen luovutustilaisuudessa Ihmisoikeusliittoa aloitteellisuudesta ja kertoi, että oikeusministeriö selvittää parhaillaan lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita.

Jo kesällä 2016 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta patisti Suomen hallitusta muuttamaan lainsäädäntöä siten, että avioliittoon pakottamisesta tulisi yleisen syytteen alainen rikos. Valtuuskunta vaati kirjallisessa kysymyksessään myös, että pakolla solmittu avioliitto pitäisi voida mitätöidä.

Pakkoavioliittoa ei voi nykylakien mukaan Suomessa mitätöidä, vaan sen purkaminen edellyttää avioeron hakemista. Monikulttuurisen naisjärjestön Monika-Naisten mukaan traumatisoituneet ja esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret naiset kokevat avioeron hakemisen nöyryyttäväksi. He joutuvat odottamaan lopullista päätöstä harkinta-ajan takia kuusi kuukautta, vaikka he eivät ole koskaan naimisiin halunneetkaan. Lisäksi nainen on loppuikänsä rekisterien mukaan eronnut vaikka avioliitto on solmittu pakolla.

Lisäksi Ihmisoikeusliitto on tehnyt vuodesta 2010 lähtien työtä kunniaan liittyvää väkivaltaa vastaan Suomessa. Se vetää asiantuntijaverkostoa, jossa on mukana niin järjestöjä, tutkijoita kuin keskeisimmät viranomaistahot. Ihmisoikeusliitto kouluttaa aiheesta viranomaisia ja muita toimijoita.

Kuva: Reetta Helander / Ihmisoikeusliitto. Vetoomus luovutettiin torstaina. Kuvassa vasemmalta oikealle: Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn koordinaattori Ubah Ahmed ja sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija, Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, oikeusministeri Antti Häkkänen, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.

Lue myös:

Selvitys: Viranomaiset eivät tunnista kunniaväkivaltaa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.