Tapio Luoma ei näe kristinuskon ja luonnontieteiden välillä vastakkainasettelua. Hän toteaa Vantaan Laurin haastattelussa, että vastakkainasettelusta luopuminen edellyttää Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta luopumista.
– Jyrkkä kreationismi, joka pitää maailmankaikkeutta vain muutaman tuhannen vuoden ikäisenä ja jossa aikaa lasketaan Raamatun sukuluetteloista, on tietenkin mahdoton, Luoma sanoo lehdelle.
Hänen mukaansa teologia ja luonnontiede käsittelevät samaa maailmaa eri näkökulmista ja kirkon pitää tukea luonnontieteiden kehitystä.
– Tiede kyllä korjaa itse itseään, kunhan se on avointa eikä alistu minkään maailmankatsomuksen käsikassaraksi, Luoma sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi erilaisista näkökulmista sattuman käsitteen, joka ymmärretään usein luomiselle vastakkaiseksi.
– Koko tämä asettelu on hiukan harhaanjohtava, jos ajatellaan sitä, mitä sattuman käsite luonnontieteissä tarkoittaa. Vaikkapa evoluutioteoriassa tai kvanttifysiikassa sattuma kuvaa ainoastaan sitä, että jokin ilmiö ei välttämättä seuraa jostakin sitä edeltävästä ilmiöstä, vaan asiat olisivat voineet tapahtua toisinkin.
Sattuman käsite ei Luoman mukaan ota kantaa siihen, onko Jumala olemassa vai ei.
– Kristitty voi ajatella, että sattuma ilmaisee sen, että Jumala on luonut jotakin jonkinlaiseksi, vaikka hän olisi voinut luoda sen myös aivan toisenlaiseksi, hän sanoo Vantaan Laurissa.
Tapio Luoma on tutkinut väitöskirjassaan teologian ja luonnontieteiden suhteita.